EU:n työllisyyspolitiikassa uskotaan nyt tietotekniikkaan
EU-maiden kesken kehittyy vahva yhteinen näkemys työllisyyspolitiikan kolmesta tekijästä, uskoo EU:n komission työllisyysosaston pääjohtaja Allan Larsson.Nämä ovat hänen mukaansa työllisyyden ottaminen huomioon talouspolitiikkaa muotoiltaessa, tietotekniikan parempi hyödyntäminen ja sosiaalisen syrjäytymisen estäminen.
Aiheet ovat esillä maaliskuussa, Portugalin koollekutsumassa EU:n ylimääräisessä työllisyyshuippukokouksessa Lissabonissa. Larsson totesi torstaina, että niissä EU-maissa, joissa tekninen kehitys on jäänyt jälkeen, on myös työllisyysaste matala.
- Tietotekniikkaa on uusi vallankumous, yhtä tärkeä kuin teollinen vallankumous 1800-luvulla. Työllisyysaste on korkea niissä maissa, joissa ollaan päästy pitkälle tällä tiellä, Larsson sanoi.
Esimerkkeinä sellaisista maista Larsson mainitsi Yhdysvallat, mutta myös Suomen, Ruotsin, Tanskan, Hollannin ja Britannian.
Larsson osallistui torstaina Helsingissä työministeriön EU:n ja OECD:n kanssa järjestämään työllisyyskonferenssiin, jossa pohdittiin eri maiden työllisyyspolitiikan tehokkuutta.
Työllisyysaste on luku, joka ilmaisee kuinka suuri osuus työikäisestä väestöstä on töissä. Sen ulkopuolella ovat työttömät, mutta myös esimerkiksi opiskelijat, kotirouvat, vammaiset tai henkilöt, jotka muista syistä eivät ole työmarkkinoiden käytössä. Suomen työllisyysaste on nykyään noin 66-67 prosenttia.
Muualla EU:ssa, missä naisten työssäkäynti on selvästi harvinaisempaa, voivat luvut olla parikymmentä prosenttiyksikköä alhaisempia. Esimerkiksi Espanjassa ja Italiassa on nähty jopa 50 prosentin alittavia työllisyyslukuja.
- Mutta näissä maissa tapahtuu nyt nopeaa kehitystä. Me uskomme, että jälkeenjääneiden maiden on otettava kehittyneemmät kiinni, koska Euroopan on kokonaisuutena kirittävä umpeen Yhdysvaltojen etumatka, Larsson sanoi.
Aktiivinen työllisyyspolitiikka on kaikissa EU-maissa otettu tavoitteeksi, mutta toimien laatu vaihtelee. Juhani Lönnroth komission työllisyysosastolta otti puheessaan esimerkiksi Tanskan ja Belgian, joissa molemmissa käytetään merkittäviä rahamääriä työvoimapoliittisiin toimiin.
Tanska on kuitenkin onnistunut paljon paremmin kuin Belgia rakenteellisen ja pitkäaikaistyöttömyyden hillitsemisessä.
Ranskassa uskotaan edelleen työajan lyhentämisen työllistävään vaikutukseen. Ranskan valtiovarainministeriön osastopäällikkö Jean-Philippe Cotis vakuutti, että jo nyt on syntynyt kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja.
Siitä huolimatta, että työviikko on monella alalla leikattu 35 tuntiin, eivät työvoimakustannukset ja yritysten kilpailukyky ole karanneet käsistä. Tarkkoja arvioita lyhyemmän työviikon vaikutuksesta ei Cotiksen mukaan vielä tässä vaiheessa voi tehdä.
STT-MH
28.1.2000
