Halonen: Yrittämisolosuhteiden suotuisuus on yhteinen asia
SDP:n presidenttiehdokas Tarja Halosta pidettiin ensimmäisellä kierroksella leimallisesti vasemmiston ehdokkaana. Ei vähiten sen vuoksi, että vasemmistoliitto lähes yksissä tuumin seisoi ja seisoo hänen takanaan, mutta myös sen vuoksi, että SAK:lainen ammattiyhdistysliike on tukenut häntä varsin voimakkaasti myös rahallisesti.Ensimmäisen kierroksen jälkeen ollaan uudessa tilanteessa, ja Halosen olisi tullakseen valituksi saatava myös melkoinen joukko porvaripuolen ääniä. Halonen sanoo, että hänen sanomansa molemmilla kierroksilla on perusteiltaan samanlainen, vaikka tiedostaakin tuen tarpeen.
- En muuta sanomaani, mutta pyrin kertomaan joistakin asioista yksityiskohtaisemmin, koska uskon, että jonkun muun ehdokkaan takana oleva äänestäjä on seurannut oman ehdokkaansa puheita tarkemmin kuin minun.
- Asioita, joita aion tuoda esille ovat esimerkiksi suhtautumiseni hyvinvointiyhteiskuntaan ja mitä sillä tarkoitan. Tarkoitan tällä sitä, että hyvinvointiyhteiskunta oli lamakauden aikana sekä porvaripuolella että vasemmalla yhteinen vakuutus ihmisille, jotka putosivat työelämästä pois.
- Koska emme voi tietää, miten jatkossa taas joskus käy, niin se olisi hyvä sellaisena myös tulevaisuutta ajatellen säilyttää.
- Toisekseen pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta ei ole ikään puoluesidonnainen kysymys, vaan se on vuosikymmenien aikana yhdessä rakennettu järjestelmä. Sen täytyy pitää huolta ihmisistä hyvinä ja huonoina aikoina. Uskoisin, että tässä mielessä meillä on hyvin samankaltaisia ajatuksia, Halonen sanoo.
- Myös koulutus kuuluu hyvinvointiyhteiskunnan palveluihin. Koulutuksesta kannattaa pitää vahvasti kiinni ja jatkossa sijoittaa siihen vielä mahdollisuuksien mukaan lisää resursseja, Halonen painottaa.
- Se on osa pienen maan kansainvälistä kilpailukykyä. Uutta teknologiaa ei ilman koulutusta luoda. Osaamiseen, tutkimukseen ja koulutukseen pitää olla jatkossa valmiita sijoittamaan lisää. Olen opinto-, opiskelija- ja oppimismyönteinen, Halonen sanoo.
Myöskään yritysmaailman ei Halosen mukaan tarvitse häntä pelätä, vaikka varsinaista yrittäjäkokemusta hänellä ei olekaan. Tosin hän kertoo olleensa teatterialalla neljännesvuosisadan tehtävissä, joihin on kuulunut myös taloudellinen vastuu.
- Yrityspuolella minulle on kuitenkin aina ollut selvää se, että taloudellinen kasvu ja vakaa kehitys ovat kaiken toimintamme pohja. Sen vuoksi yrittämisolosuhteiden suotuisuus on kaikkien yhteinen asia.
- Tämä liittyy myös työllisyysteemaani. Näitä kahta asiaa on pidettävä rinnakkain esillä. Samalla kun puhumme high techistä ja katsomme, miten pääsemme ulos osittain kilpailukyvyttömästä savupiipputeollisuudesta, niin tähän jää pienyrittämiselle merkittävä tehtävä, joka syntyvää aukkoa täyttää, Halonen hahmottelee.
- Verrattuna manner-Eurooppaan pk-yrityskenttämme on sangen kehittymätön. Pidin pk-yrittämisen problematiikkaa kyllä esillä jo ensimmäisellä kierroksella, mutta sitä ei kai pidetty minun suustani sanottuna vielä silloin kovin kiinnostavana, arvelee Halonen.
- Nyt kun olen sitä tehnyt, on kysytty, että tälläkö nyt houkuttelet porvariäänestäjiä? Koko ajan se kuitenkin on ollut mukana, ja nähtävästi sitä kannattaa toistaa.
- Pienyrittäjän kohdalla yksi suurimpia ongelmia on ollut byrokratia. Kohtuuttomasti yrittäjän aikaa kuluu byrokratian voittamiseen, kun ajan voisi käyttää järkevämminkin.
- Tämä on asia, jossa yhteiskunta voi tulla vastaan. Tästä presidentti voi olla kiinnostunut ja tuoda asiaa esille, vaikka se ei hänen tehtäviinsä sinänsä kuulukaan, sanoo Halonen.
Pasifisti ylipäällikkönä?
Kun Verkkouutiset otti viime viikkoisessa pääkirjoituksessaan myönteisen kannan Halosen presidenttiehdokkuuteen, monissa palauteposteissa epäiltiin pasifistin sopivuutta Suomen puolustusvoimien ylipäälliköksi.
Halonen rauhoittelee näitä epäilijöitä.
- Olen nuoruudessani ollut jonkinlainen relatiivinen pasifisti, ja kyllä vieläkin, niin kuin puheesta kuuluu, pidän aseiden käyttöä viimeisenä ja väliaikaisena vaihtoehtona.
- Mutta onhan puolustusministerinäkin ollut Yrjö Kallinen, joka oli vakaumuksellinen pasifisti, mahdollinen ylipäällikkö toteaa.
- Jo ulkoministerinä näiden sotilasasioiden kanssa on joutunut olemaan jatkuvasti tekemisissä. Kyllä turvallisuus tänä päivänä on rakennettu kaikissa maissa armeijankin varaan. Se ei ole mielestäni tärkeä kysymys.
- Se, mitä minä voisin tuoda esille, on laaja turvallisuuskäsite, joka on sekä Suomen että EU:n hyväksymä, eli kysymys siitä, minkälaisten riskien katsotaan uhkaavan turvallisuuttamme lähitulevaisuudessa. Kun suursodan uhka on kylmän sodan myötä kadonnut, meidän on yhä enemmän perehdyttävä siihen, miten Bosnian ja Kosovon tapaiset tilanteet voidaan estää.
- Silloin palaamme armeijan ulkopuolella oleviin asioihin kuten demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltio. Jos näissä epäonnistutaan, silloin voidaan joutua tilanteeseen, jossa asevoimia joudutaan käyttämään, sanoo Halonen.
ILKKA AHTOKIVI
28.1.2000
