Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Ero jopa seitsemän astetta

Avara huppu selvästi lämpimämpi kuin tiukka pipo



Parhaiten pakkasviimassa tarkenee, kun päähänsä sujauttaa avaranmallisen hupun. Nahoissaan hupun käyttäjät ovat tunteneet tämän jo iät ja ajat, mutta Oulun aluetyöterveyslaitos on vahvistanut asian ensimmäistä kertaa myös tieteellisesti lämpötilamittauksilla.


Hupun ylivertaisuus pipoon nähden varsinkin tuulisella säällä on huikea. Dosentti Hannu Rintamäki aluetyöterveyslaitokselta kertoo, että huppu päässä ulkoilevan ihmisen ihon lämpötila voi olla 3-7 astetta korkeampi kuin pipopäisellä kanssataivaltajalla.

Huppu vähentää myös lämmönhukkaa; poskesta mitattuna jopa reippaasti yli kolmanneksen. Huppu lämmittää hieman myös hengitettävää ilmaa ja siten suojaa hengityselimiä, mikä puolestaan vähentää hengityksen vinkumista kylmässä.

Pään suojaaminen onkin tärkeää. Kasvot ovat herkät paleltumaan, ja erityisen alttiita pakkasen puremalle ovat korvanlehdet, nenänpää, leuan kärki ja poskipäät. Lisäksi pää on merkittävä lämmönhukan reitti.

- Kyllä pakkasessa pystyy olemaan ilman päähinettä, mutta silloin siitä kärsii koko keho, Rintamäki muistuttaa.


Lämpöä jopa nenänpäälle

Hupun hyöty pään ja kasvojen eri osille vaihtelee. Parhaiten se suojaa korvia.

- Korvien lämpötila on noin seitsemän astetta korkeampi hupun kera kuin ilman huppua, Rintamäki kertoo.

Posken ja ohimon alueella ihon lämpötila nousee huppua käytettäessä viisi ja otsalla kolme astetta.

- Huppu lämmittää nenänpäätäkin yhdellä asteella, vaikka nenä on lähes suojaamaton, Rintamäki huomauttaa.

Hupun lämpötilavaikutusta mitattiin siten, että koehenkilöt kävelivät 15 asteen pakkasessa viisi kilometriä tunnissa. Huppua pidettiin päässä viiden minuutin jaksoissa.

Huppu oli vedetty pipon päälle niin, että hupun reuna jäi otsalle viitisen senttiä nenän yläpuolelle. Pipo ei ollut niin syvällä päässä, että se olisi peittänyt korvanlehdet. Mittaushetkellä tuulta oli viisi metriä sekunnissa.


Älä kiristä huppua lakiksi

Rintamäki muistuttaa, että huppu on ensisijaisesti tuulensuoja, ei lämmöneriste lakin tapaan. Parhaiten pakkasviimassa tarkenee, kun päässä on sekä huppu että pipo.

Huppu on hyödytön, jos se läpäisee tuulen. Suuren osan hyödystään se menettää silloin, kun se on kiristetty tiukasti kiinni poskiin. Silloin hupustakin tulee yhdenlainen lakki.

Parhaiten huppu lämmittää, kun sen etureuna menee kasvojen etupuolelle. Pää jää huppuun ikään kuin tunneliin. Näin hupun sisään jää paljon ilmaa, joka toimii lämmöneristeenä.

Hupun lämpöisyyttä lisää myös se, että huppu suojaa niskan. Näin lämpö ei pääse karkaamaan kaula-aukon kautta.

Hupun hyviksi puoliksi Rintamäki mainitsee myös sen muunneltavuuden. Ilman lämmetessä hupun saa näppärästi pois päästään, ja taas viiman yltyessä sen voi vetää syvemmälle kasvojen suojaksi.

STT-VT
28.1.2000


Ajassa -sivulle