Kunnianhimoa julkisen talouden tasapainottamiseen
Talousneuvoston sihteeristön laatiman raportin mukaan Suomen julkisen talouden tasapainoa ja julkista velkaantumista koskevien tavoitteiden on oltava jonkin verran kunnianhimoisempia kuin EU-maissa yleensä.Talouspolitiikka yhteisen rahapolitiikan oloissa –raportin mukaan Suomen väestö ikääntyy lähivuosina muita nopeammin, mikä lisää julkisten menojen kasvupaineita. Työeläkkeiden rahastointia on jatkettava.
Julkisen talouden tasapaino on myös muita maita herkempi suhdannetilanteen muutoksille. Nämä yhdessä Suomen EU:n keskimääräistä tasoa korkeamman verotuksen kanssa ovat perusteet julkisen talouden tasapainoa ja velkaantumista koskeville tavoitteille.
Julkisen talouden tulisi raportin mukaan normaaliaikoina olla selvästi ylijäämäinen, mikä loisi koko talouteen puskurin, jonka avulla kohdataan paremmin laskukaudet ja pitkän ajan haasteet.
Työmarkkinoiden toimittava
Raportissa korostetaan myös sitä, että kunnossa olevan julkisen talouden lisäksi tärkeän menestystekijän yhteisen rahapolitiikan oloissa muodostavat kilpailulliset hyödykemarkkinat ja työmarkkinoiden hyvä toimivuus.
Työmarkkinoiden toimivuus riippuu ratkaisevasti palkanmuodostuksesta.
- Suomen kaltaisessa korkean järjestäytymisasteen maassa tarvittaisiin yhtäältä keskitettyä koordinaatiota ja toisaalta palkanmuodostuksen ala- ja yrityskohtaista joustavuutta. Tämä yhdistelmä saattaa johtaa aikaa myöten palkkaerojen kasvuun, raportissa todetaan.
Myös yritysten vastuu työvoiman osaamisen ja jaksamisen ylläpidosta sekä parantamisesta kasvaa. Työllisyyden kohentamisen näkökulmasta on samoin tärkeää säilyttää yritysten kannattavuus sellaisena, että se mahdollistaa tuotantokapasiteetin uusimisen ja laajentamisen.
Talouspolitiikan koordinaatio toiminut
Toistaiseksi koordinaatio Euroopan keskuspankin harjoittaman rahapolitiikan ja EMUssa mukana olevan yhdentoista maan finanssipolitiikan välillä on toiminut kohtalaisen hyvin.
Talouspolitiikan koordinaation toimivuutta koskeva testi on vielä edessäpäin tilanteessa, jossa taloudellinen kasvu ja työllisyys ovat heikkeneviä sekä rakenteellisten uudistusten tarve suuri.
Myös EMU:ssa mukana olevien maiden suhdannetilanteiden suuret erot asettavat talouspolitiikan koordinaatiolle vaikeuksia.
Raportissa todetaan, että itsenäisten valtioiden unionissa finanssipolitiikan yhteensovittaminen perustuu Maastrichtin sopimuksessa määriteltyjen pelisääntöjen noudattamiseen.
Maastrichtin sopimuksen julkista alijäämää ja velkaantumista koskevat minimiehdot ovat riittämättömiä. Lähivuosina Euroopan suotuisan talouskehityksen vallitessa olisikin pyrittävä vähintään tasapainoiseen julkiseen talouteen.
Lipeäminen johtaa julkiseen häpeään
Finanssipolitiikan yhteensovittamisessa keskeisellä sijalla on vakausohjelmien tavoitteiden seuranta ja arviointi.
EU:ssa talouspolitiikan koordinaation sitovuus nojaa lähinnä finanssipoliittisten tavoitteiden toteutumisen ja niiden saavuttamiseksi tehtyjen toimenpiteiden vertailuun.
- Mikäli jonkin maa lipeää sovitusta tavoitteesta, se joutuu helposti "julkiseen häpeään". Tämä uhka voi riittää sopimusten ja suositusten noudattamiseen, raportissa sanotaan.
Maastrichtin sopimuksen julkisen talouden liiallisiin alijäämiin liittyvillä rangaistuksilla on ennen kaikkea ennaltaehkäisevä merkitys.
IKK
28.1.2000
