Vahvimmilla matkailun ohjelmapalveluyrityksillä menee hyvin
Matkailun ohjelmapalveluille povataan yhä lihavia vuosia, kun matkailijat hakevat uusia elämyksiä ja toimintaa.Alalla menestyminen vaatii kuitenkin riittävää volyymia, sillä pienen yrityksen rahkeet eivät riitä investointeihin, laadun ylläpitoon ja jatkuvaan uudistumiseen, todetaan kauppa- ja teollisuusministeriön tuoreessa toimialaraportissa.
Raportin mukaan koko toimiala keskimäärin on selviämässä takavuosien velkavaikeuksista. Keskimääräisellä yrityksellä on silti yhä velkaa puolitoista kertaa liikevaihdon verran, ja pienimpien kannattavuus heikkenee kilpailun kiristyessä.
- Kaikkiaan sektorin liikevaihto on kehittynyt 90-luvulla positiivisesti lamavuosien notkahduksesta huolimatta, raportissa todetaan.
Matkailun ohjelmapalveluissa toimii reilut 400 yritystä. Niiden liikevaihto nousee yhteensä noin miljardiin markkaan, mistä erilaisten luonto- ja muiden vastaavien palveluiden osuus oli 180 miljoonaa markkaa.
Sekä yritysten määrä että liikevaihto ovat vuoden 1994 jälkeen kaksinkertaistuneet. Viime vuosina on perustettu paljon varsinkin luontopalveluihin keskittyneitä pieniä yrityksiä.
- Merkittäviä uusia investointeja alalle ei tarvita. Sen sijaan pitäisi panostaa tuotekehittelyyn ja laatuun, raportin koonnut Lapin TE-keskuksen toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti sanoo.
Verkostoituminen kannattaa aina
Alan yritykset voi Harju-Autin mukaan jakaa koon ja kannattavuuden perusteella kolmeen ryhmään. Pitkään alalla olleilla edelläkävijöillä menee hyvin: ne ovat ehtineet kasvaa kohtuulliseen kokoon ja voivat markkinoida tuotteitaan myös ulkomaille.
Myös "keskiluokalla" menee melko hyvin, mutta pienillä, 1-3 henkilöä työllistävillä aloittelevilla yrityksillä on vaikeuksia.
- Tyypillinen esimerkki on moottorikelkkasafarien järjestäjä, joka on joutunut tekemään raskaat investoinnit kelkkojen hankintaan. Velkataakka on raskas, tuote kapea ja kausiluonteinen ja laatu vaihteleva, Harju-Autti listaa.
Monilla uusilla yrittäjillä on puutteita myös ammattitaidossa, sillä alalle pääsyn kynnys on matala. Esimerkiksi luontomatkailu on houkutteleva ala ja näyttää sivusta katsellen helpolta, mutta käytännössä vaatii vankkaa liiketoiminnan, markkinoinnin ja monen muun alueen osaamista.
Paras ratkaisu pienten yritysten ongelmiin on verkostoituminen, joka Harju-Autin mukaan on toiminut yllättävän hyvin. Isommassa ketjussa sekä resurssit että osaaminen saadaan tehokkaampaan käyttöön.
- Kärjessä pitää olla selvä päähankkija, paikallisten ohjelmapalveluyrittäjien kingi, joka osaa osoittaa myös alihankkijoille yhteistyön hyödyt. Markka ratkaisee aina, hän huomauttaa.
Verkostojen toimivuutta tehostaa se, että isoimmilla yrittäjillä alkaa nykyään olla käytössä toimivat tietojärjestelmät. Kaikki varaukset voidaan dokumentoida ajantasaisesti ja ketjun osapuolille jäävät katteet saadaan tarkasti selville.
STT-MH
28.1.2000
