Turvapaikkamenettelyn nopeuttamisesta ei vielä lopullista sopua hallituksessa

Hallitus käsitteli keskiviikkona "aamukoulussaan" sisäministeriössä laadittua ja turvapaikka-asiaa pohtineen ministeriryhmän käsittelemää esitysluonnosta. Yhteistä linjausta ei kuitenkaan vielä syntynyt.

Kiistaa on siitä, voidaanko ulkomaalaisviraston käännyttämispäätös panna toimeen heti, vaikka hakijalla olisi valitusoikeus Helsingin hallinto-oikeuteen.

Ehdotuksessa on lähdetty siitä, että päätöksiä ei enää alistettaisi oikeuteen ennen maasta poistamista.

Sisäministeri Kari Häkämiehen (kok.) mukaan nyt vielä pohditaan, voitaisiinko tähän liittää lyhyt ja nopea, esimerkiksi seitsemän päivän käsittelyaika oikeudessa. Jos tämä on mahdollista, hän on valmis muuttamaan tältä osin ehdotusta.

Häkämies aikoo tuoda asian esiin vielä kerran ministeriryhmässä. Sen jälkeen hän tuo lakiehdotuksen valtioneuvoston käsittelyyn.

Etenkin vihreät ovat olleet tässä asiassa aktiivisia. Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ulla Anttila korosti, että turvapaikkamenettely ei saa vaarantua käännytyspäätöksen vuoksi.

Anttilan mielestä ei pitäisi sallia tilannetta, että turvapaikanhakijan henki olisi vaarassa, kun hänet on käännytetty. Hän tosin myönsi, että kyse olisi varsin teoreettisesta tapauksesta. Sinänsä hän kannattaa menettelyn nopeuttamista.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ben Zyskowicz oli tiukan linjan kannalla. Hänen mielestään nykyinen laki on susi, kun selvästi perusteettomilla syillä turvapaikkaa hakevat voivat pitkän menettelyn jälkeen vielä uusia hakemuksensa.

Hän viittasi tällä mm. paljon julkisuutta saaneeseen albanialaisen jalkapallojoukkueen tapaukseen.

Hän arvosteli, että perusteettomasti turvapaikkaa hakevat eivät mene enää Ruotsiin, kun Suomi tyhmyyttään ja sinisilmäisyyttään käsittelee hakemukset hitaasti.

Tämä on hänen mielestään omiaan lietsomaan kielteisiä asenteita ulkomaalaisia kohtaan. Todellisissa tapauksissa menettelyn pitää hänen mielestään olla perusteellinen.

Ulkomaalaisvirasto arvioi myös alkuperämaan

Ulkomaalaisviraston tehtäväksi tulisi ehdotuksen mukaan arvioida, onko jokin valtio hakijalle turvallinen turvapaikkamaa tai alkuperämaa.

Nykyisin virasto voi arvioida vain, onko jokin valtio turvallinen kauttakulkumaa. Tässä asiassa korostetaan yksilöllisen käsittelyn vaatimusta. Jokaiselle turvapaikan hakijalle on tarkoitus tehdä turvapaikkakuulustelu. Jokainen hakija saisi myös hakemukseensa yksilöllisen päätöksen.

Ulkomaalaisvirasto selvittäisi niin ikään, onko hakijalla perusteltuja syitä sille, että tietty valtio ei ole juuri hänelle turvallinen. Turvallisten turvapaikka- tai alkuperämaiden luetteloita ei enää laadittaisi.

Muutosten uskotaan vaikuttavan siten, että turvallisesta turvapaikka- tai alkuperämaasta tulevien hakijoiden hakemukset saadaan käsitellyiksi ja kielteisen päätöksen saaneet hakijat poistetuiksi maasta yleensä muutamassa viikossa tai kuukaudessa.

Nykyisin alistusmenettelyssä käsiteltyjen hakemusten käsittelyaika on ollut 5-16 kuukautta. Viime vuonna alistusmenettelyssä hakemuksia hylättiin yli tuhat.

Oikeudessa kuulemiseen tarvitaan uutta selvitystä

Hakijan kuulemismenettelyyn tulisi selkeä muutos.

Kuulijana olisi Helsingin hallinto-oikeus, mutta hakijaa kuultaisiin vain, jos turvapaikkakuulustelun jälkeen on ilmennyt sellaista uutta selvitystä, josta ei hakijalla ei ole ollut tilaisuutta lausua aiemmin ja joka voi vaikuttaa asian ratkaisuun. Tuomioistuin harkitsisi, onko hakijaa tarpeen kuulla.

Nykyisin ulkomaalaisvirasto hoitaa kuulemisen poliisin välityksellä ennen alistusta kaikissa alistustapauksissa. Kuulemiseen kuluu yleensä 2-6 viikkoa.

Koska hakijoita ei enää yleensä kuultaisi, aikaa säästyisi nämä 2-6 viikkoa. Myös uusintahakemusmenettely yksinkertaistuisi.

Luonnoksen mukaan ilman olennaisia uusia perusteita tehty uusi turvapaikka- tai oleskelulupahakemus voitaisiin käsitellä nopeasti ja käännyttämispäätös voitaisiin panna täytäntöön heti valituksesta huolimatta.

Nykyisin noudatetun käytännön mukaan ulkomaalaisen tekemä uusi turvapaikkahakemus kielteisen päätöksen jälkeen on estänyt aiemman maastapoistamispäätöksen täytäntöönpanon.

Uudistettu hakemus on merkinnyt uutta turvapaikkakuulustelua tai lisäkuulustelua.

Käytännössä tämä on mahdollistanut maassa oleskelun tahallisen pitkittämisen, vaikka asian ratkaisuun vaikuttavia uusia perusteita ei enää olisi. Tällä muutoksella pyritään siis estämään maassa oleskelun aiheeton pitkittäminen.

STT-IA
28.1.2000

Politiikka -sivulle