Suomessa löydetty uusi ennen tuntematon perhoslaji
Pitkään lämpimänä pysynyt viime kesä poiki perhostutkijoille tukun yllätyksiä. Tiedossa on poikkeuksellisen suuri määrä Suomelle kokonaan uusia perhoslajeja: kahdeksan lajia, joista yksi on samalla tieteelle aivan uusi, aiemmin maailmassa kuvaamaton laji.Suomen perhostutkijain seuran varapuheenjohtaja Vesa Lepistö kertoo, että pikkuperhosiin kuuluvan uuden lajin löysi suomalainen pikkuperhostutkijoiden ryhmä.
Perhoset jaetaan kahteen pääryhmään, pikkuperhosiin ja suurperhosiin. Seitsemän muuta viime kesän yllättäjää olivat osin pikkuperhosia, osin suurperhosia. Myös ne kaikki olivat yöperhosia.
- Mitään nimeä uudella lajilla ei vielä ole. Siitä ei ole muuta pystytty määrittämään, kuin että sitä ei tunneta entuudestaan mistään maailmasta, Lepistö sanoo.
Suomen perhostutkijat ja harrastajat aloittivat lauantaina kaksipäiväisen asiantuntijakokouksensa Tieteiden talossa Helsingissä. Suomen perhostutkijain seuran järjestämään kokouksessa on noin 150 osanottajaa.
Sukupolvia enemmän
Poikkeuksellista oli myös se, että perhosia esiintyi viime kesänä kahtena sukupolvena, eräillä lajeilla jopa kolmena.
- Tähän mennessä havaintoja toisesta sukupolvesta on ilmoitettu noin 200 suurperhoslajista, joka on selvästi enemmän kuin koskaan aiemmin. Määrä on noin 25 prosenttia koko suurperhoslajistosta, arvioi Lepistö.
- Osa näistä lajeista on sellaisia, joilla toinen sukupolvi esiintyy yleensä vain eteläisessä Euroopassa. Suomen koko perhoslajisto käsittää pikkuperhoset mukaan lukien 2 420 lajia.
Useimpina kesinä suurperhosista on 40-50 lajia sellaisia, jotka tuottavat jonkin verran toista sukupolvea kesän aikana. Se, että mentäisiin toiselle sadalle, on aika poikkeuksellista. Nyt puhutaan jo 200 lajista, jotka ovat tuottaneet toisen sukupolven, ja tämä on Lepistön mukaan äärimmäisen poikkeuksellista.
Tyypillistä viime kesällä olivat myös perhosvaellukset, jotka toivat Suomeen runsaasti yleensä vain etelämpänä esiintyviä lajeja.
Ilmastonmuutosko?
Perhostutkijoita askarruttaa nyt, voisiko poikkeuksellinen perhoskesä olla oire ilmastonmuutoksesta. Jos ilmastomuutosta on tapahtumassa, se piilee mega-vaikuttajana takana.
Ensisijainen syy perhosten runsauteen oli suhteellisen lämmin kesä, ja lämpöä jatkui aika pitkälle syksyyn, Leppänen muistelee.
- Sellaiset lajit, jotka olisivat normaalisti jääneet tänne syksyllä toukka- tai koteloasteelle ja olisivat tulleet vasta aikuisena ulos seuraavan vuoden puolella, jotenkin aktivoituivat tuottamaankin aikuisen perhosen jo saman kesän aikana.
Perhostutkijat selvittävät havaintojen avulla syitä siihen, miksi monien Suomessa aiemmin laajalti levinneiden lajien esiintyminen on siirtynyt vähitellen pohjoisemmaksi ja miksi täältä aiemmin puuttuneet eteläiset lajit ovat yhä selvemmin saamassa täällä "jalansijaa".
Luen myös "Pussikoi häytkähdytti".
STT-VT
28.1.2000
