Sähkön hinta laski 2-3 prosenttia vuonna 1999
Kotitalouksien ja teollisuuden käyttämän sähkön hinta laski viime vuonna noin pennin kilowattitunnilta. Hinnan lasku on jatkunut tasaisena syksystä 1998 lähtien, jolloin kunnon kilpailu myös pienasiakkaista alkoi.Sähkön hinnan laskua tukivat sähköpörssin varsin edullinen hintataso ja runsas sähkön tarjonta.
Kotitaloussähkön verollinen hinta laski tammikuun alussa keskimäärin 50,4 penniin kilowattitunnilta. Hinta oli 0,9 penniä eli vajaat kaksi prosenttia alempi kuin vuotta aiemmin.
Keskisuuren teollisuuden sähkön hinta laski 1,1 penniä eli runsaat kolme prosenttia 30,6 penniin kilowattitunnilta.
Sähkön siirtomaksujen kehitys oli kaksijakoinen. Alkuvuonna yhtiöt vielä nostivat siirtomaksuja, mutta loppuvuonna maksuja laskettiin. Koko vuonna kotitalouksien ja teollisuuden sähkön siirtomaksut laskivat keskimäärin vajaan prosentin ja sähkölämmittäjien siirtomaksut nousivat saman verran.
Sähköenergialiiton toimitusjohtajan Juha Naukkarisen mukaan sähkön siirtohinnat ovat vastoin yleistä käsitystä laskeneet sähkömarkkinalain säätämisen jälkeen hieman.
- Siirtomaksujen lasku vuodesta 1996 on ollut keskimäärin noin 1,0-1,5 prosenttia vuodessa, kun sähköyhtiöiden ulkopuoliset kustannustekijät otetaan huomioon. Vertailua ovat vaikeuttaneet sekä energiaverot että kantaverkon hinnoittelurakenteen muutokset, totesi Naukkarinen.
Sähköenergian hinta on Naukkarisen mukaan ollut laskeva jo ennen pienkuluttajamarkkinoiden avautumista.
- Sähköyhtiöiden hinnat ovat laskeneet vuoden 1996 jälkeen keskimäärin yli 20 prosenttia, mikä reaalihinnoissa merkitsee ainakin noin 25 prosentin hintatason keskimääräistä laskua. Sähkön hinta on painunut jo epäterveen alhaiselle tasolle, sanoi Naukkarinen.
Suomalaisten toimijoiden sähkön bruttovaihto pohjoismaisessa sähköpörssissä kasvoi viime vuonna lähes kolminkertaiseksi edellisvuoteen verrattuna.
Viime vuonna pörssin suomalaisten osapuolien sähkökaupan volyymi oli 10,4 terawattituntia eli 13 prosenttia koko maan sähkön tarpeesta.
Pörssisähkön keskihinta oli Suomessa viime vuonna 8 penniä kilowattitunnilta. Koko sähköpörssin niin sanottu systeemihinta laski noin 3 prosenttia edellisestä vuodesta.
Sähkönkulutus nousi 77,9 terawattituntiin
Suomen sähköntuonti kasvoi viime vuonna viidenneksen ja nousi suuremmaksi kuin koskaan aiemmin.
Tuonnin osuus Suomen sähkönkulutuksesta nousi energiajärjestöjen torstaina julkistamien tietojen mukaan vajaaseen 15 prosenttiin ja oli 11,1 terawattituntia. Kolmena viime vuonna sähkön nettotuonti on kolminkertaistunut.
Koko sähkönkulutus kasvoi viime vuonna 1,6 prosenttia ja kohosi 77,9 terawattituntiin. Kasvu jakautui melko tasaisesti kaikkien käyttäjäryhmien kesken. Tänä vuonna energiajärjestöt ennakoivat sähkönkäytön kasvavan 2-3 prosenttia.
Ennätysmäinen sähkön tuonnin kasvu kahtena viime vuotena huolestuttaa Energia-alan keskusliiton toimitusjohtajaa Ilmari Peltolaa.
Tuonti ei ole korvannut Suomelta puuttuvaa tuotantotehoa. Kasvu on johtunut Peltolan mukaan siitä, ettei kotimainen hiililauhdutustuotanto ole pystynyt kilpailemaan hinnalla pohjoismaisen vesivoiman ja ydinsähkön kanssa.
- Viime vuonna Suomen vesivoiman tuotanto oli kohtuullisen hyvä eli pitkän ajan keskimäärän suuruinen. Silti tässäkin vesitilanteessa sähkön tuonti on ennätysmäinen.
- Kehitys on huolestuttava, koska kuivien vesivuosien aikana jouduttaisiin turvautumaan vielä enemmän tuontisähköön ja jo nyt uudelleen kasvussa olevaan kotimaiseen hiililauhdutusvoimaan, sanoi Peltola.
Peltolan mukaan onkin välttämätöntä varautua pitkän aikavälin riittävään ja edulliseen sähkön tuotantoon ajoissa, vaikka hyvät vesivuodet ovat lisänneet pohjoismaista sähkön tarjontaa.
Sen vuoksi on monipuolisen sähköntuotannon rakentaminen turvattava samalla kun tuotannossa painotetaan hiilidioksidipäästöjä vähentäviä ratkaisuja, Peltola sanoi.
Lue myös artikkelit:
STT-MH
28.1.2000
