Valtaosa sovittelumenettelyistä johtaa osapuolten sovintoon
Suomessa on jo 15 vuoden kokemukset rikosten sovittelumenettelystä. Keino ratkoa riitoja puolueettoman sovittelijan välityksellä on mahdollinen jo lähes kaikissa suurimmissa kaupungeissa.Yleisimmin sovitellut rikostyypit ovat pahoinpitely, varkaus ja vahingonteko. Alun perin luotaessa rikosten sovittelumenettelyä sen katsottiin sopivan parhaiten nuorten tekemiin rötöstelyihin.
Pääpaino sovittelumenettelyssä kohdistuu yhä nuoriin, sillä noin puolet sovittelujutuista on koskenut alle 18-vuotiaiden tekemiä rikoksia.
Sovittelu ei kuitenkaan rajaudu nuoriin, sillä joka viiden sovitteluun osallistunut rikoksentekijä oli täyttänyt 30 vuotta.
Tapaukset tulevat yleisimmin sovitteluun syyttäjän tai poliisin aloitteesta, selviää Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkijan Ida Mielityisen tuoreesta selvityksestä.
Sovittelu johtaa tuloksiin
Vuonna 1977 sovitteluun osallistui noin 5 200 rikoksentekijää. Valtaosa eli noin 60 prosenttia tapauksista päättyi sopimukseen rikoksen uhrin kanssa.
Syyttäjät ja poliisi suhtautuvat periaatteessa myönteisesti sovittelumenettelyyn. Yhä kuitenkin molemmilla tahoilla esiintyy epäluottamusta vapaaehtoistyötä tekeviä sovittelijoita kohtaan.
Kyselytutkimuksessa sovitteluun osallistuneet olivat kaikki tyytyväisiä sovittelun epäviralliseen luonteeseen. Usein molemmat osapuolet kokivat sovittelun parhaaksi anniksi sen, että "asia saatiin pois päiväjärjestyksestä".
STT-MH
28.1.2000
