Virolaisten asenteet armeijaa kohtaan muuttuneet
Virolaisten asenteen maan puolustusvoimia kohtaan ovat muuttuneet selvästi myönteisemmiksi kuin aiemmin, arvioi Viron puolustusvoimien yhdistetyssä sotilasoppilaitoksessa Tartossa neuvonantajana toimiva eversti Lauri Väättänen.- Tämä johtuu siitä, että virolainen on itse kasvanut. Aiemmin sotilaat koettiin miehittäjinä. Nyt heidät nähdään tasavallan puolustajina, Väättänen sanoo.
Presidentti Lennart Meri joutui vapauttamaan puolustusvoimien komentajan sijaisen tehtävästään tammikuun alussa. Se ei kuitenkaan ole näkynyt suhtautumisessa puolustusvoimiin.
- Myönteistä on, että uskotaan pienenkin kansan pystyvän rakentamaan uskottava puolustuspotentiaali, Väätäinen arvioi. Esimerkkinä tästä käy hänen mukaansa Tshetshenia.
Tarton sotilasoppilaitoksessa opiskelee tällä hetkellä satakunta kadettia, jotka valmistuvat upseereiksi. Samassa rakennuksessa sijaitsee myös Baltian maiden yhteinen Baltdefcol-maanpuolustuskorkeakoulu, jonka opettajat tulevat pääasiassa NATO-maista.
Väättänen pitää Viron tavoittelemaa NATO-jäsenyyttä pitkälti poliittisena päätöksenä, joka on saanut yleisen hyväksynnän. Mielipidemittausta kansalaisten keskuudessa kysymyksestä ei ole kuitenkaan tehty.
Virallisella tasolla Viro on ilmoittanut olevansa valmis liittymään NATO:on vuonna 2002. Seuraavan kerran Viron valmiutta koetellaan maaliskuussa Brysselissä, jolloin se joutuu vastaamaan NATO:n esittämiin vaatimuksiin jäsenyydestä.
- Virolaiset ovat ostaneet, saaneet ja valmistaneet varusteita suhteellisen paljon. He ovat kouluttaneet myös miehiä reserviin, Väättänen toteaa.
- NATO:ssa on paljon eritasoisia jäseniä. Joku voi olla Viron liittymisvalmiutta vastaan, joku puolesta. Se on oma järjestelmänsä.
STT-VT
28.1.2000
