Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Viro valitsee tiensä demokraattisesti



EU:n Viron suurlähettiläs Arhi Palosuo uskoo, että Viro järjestää kansanäänestyksen liittymisestään Euroopan unioniin.


- Kansanäänestys näin suurista asioista kuuluu länsimaiseen demokratiaan. Siksi uskon, että kansa saa myös Virossa sanoa oman mielipiteensä, vaikka lainsäädäntö ei sitä välttämättä vaadi, hän sanoo.

Nykyisin virolaisten tietämys EU:sta ei ole kovin laajaa, Palosuo arvioi. Hänen mukaansa kuitenkin esimerkiksi maatalousväestö on selvästi aktivoitunut, mutta paljon on vielä niitä, jotka eivät ole alkaneet pohtia EU:n vaikutuksia omaan elinkeinoonsa.

Palosuo uskoo, että kiinnostus lisääntyy, kun asioita käsitellään maan parlamentissa ja myös viestimissä aiempaa enemmän. Myös EU on tarjoamassa tietoa eri puolilla Viroa sijaitsevien tiedotuspisteidensä sekä internet-sivujensa avulla. Uusin euroinfokeskus avataan tammikuussa.


Lisää apua

EU:n Viroon suuntautuvat määrärahat lähes kaksinkertaistuvat tänä vuonna, Palosuo arvioi.

Unionin perustehtäviähän on auttaa kaikkia jäsenmaita tasapuoliseen kehitykseen, ja hakijamaita puolestaan tuetaan saamaan kehitys samalle tasolle kuin jäsenmaissa. Apuna tässä on jo parikymmentä vuotta toiminut yleisrahasto Phare.

Sen rinnalle ovat tulleet mm. suurten hankkeiden rahoittamiseen ja infrastruktuurin parantamiseen Ispa- ja Sapard-rahastot.

Ilmeisesti Virossa ei ole vielä tiedostettu, että maa tulee olemaan useita vuosia avun saajamaana eli tuet ovat suuremmat kuin EU:n maksut, Palosuo sanoo.

Erityisesti tukea kaivataan sosiaalipuolelle, joka ei toistaiseksi ole saanut tarpeeksi voimavaroja. Paljon tekemistä on Palosuon mukaan myös työlainsäädännössä ja työsuojelussa. Viron hallitus onkin luvannut, että näille aloille ohjataan valtion budjetista enemmän rahaa.

Vaikka sosiaaliset suojaverkot eivät vielä ole valmiina, on hallitus esimerkiksi eläkelainsäädännön luomisella osoittanut, että tälläkin sektorilla edetään nopeasti,sanoo Palosuo.


Isoja hankkeita

EU-määrärahojen kaksinkertaistuminen mahdollistaa entistä suurempien hankkeiden aloittamisen. Yleensä esimerkiksi EU-rahoja jaettaessa on samanaikaisesti etsittävä hankkeelle kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta luototus. Samoin on virolaisosapuolen päätettävä omasta osuudestaan yhtaikaa.

Tyypillisiä rahoituskohteita Virossa ovat olleet mm. ympäristöhankkeet, kuten vesihuollon parantaminen ja jätevesien puhdistus.

Niiden rinnalle ovat nyt nousemassa ilmansuojelukysymykset, jotka koskevat erityisesti palavankiven polton saamista ympäristöystävällisemmäksi. Myös liikennepäästöt ovat Virossa Palosuon mukaan aivan liian korkeat. Tämä johtuu vanhasta ajoneuvokannasta sekä polttoaineen laadunvaihteluista.

Myös liikenneyhteyksiä on jatkuvasti parannettava. Viro on unioniin liittyessään sen ulkorajaa, joten kauttakulkuliikenne suuntautuu entistä enemmän Viron maanteitä ja rautateitä pitkin.

Baltian maiden halki Puolaan kulkevan Via Baltican rakentaminen jatkuu edelleen, Palosuo lupaa. Samoin hänen mukaansa parannetaan Tallinna-Narva -maantietä sekä ratayhteyksiä.


Oppimateriaalia opettajille

EU:lla on nykyisin käytössään useita eri rahastoja, joista hakijamaille voidaan osoittaa tukea. Phare-rahasto on niistä monipuolisin. Se on lahja-apua ja sitä voidaan käyttää kaikille yhteiskuntaelämän lohkoille puolustushallintoa lukuunottamatta, Palosuo selvittää.

Pharen avulla voidaan uudelleenkouluttaa virkamiehiä sekä luoda uusia laitoksia, joiden tehtävänä on mm. laadunvalvonta.

Niitä on ollut EU-maissa jo vuosikymmenet, mutta Virossa ei sellaisia neuvostoaikana tarvittu. Pharen yksi tavoite onkin hallitun kapasiteetin rakentaminen, jotta valvontatehtävää pystytään hoitamaan yhtä tasokkaasti koko EU-alueella.

Sisämarkkinoiden toimivuuden perusedellytys on, että kullakin maalla on oma riittävä valvontajärjestelmä. Vain silloin voidaan luottaa, että samoja normeja ja vaatimuksia noudatetaan esimerkiksi elintarvikkeiden puhtausvaatimusten tai pitoisuuksien suhteen.

Viron keskeisiä tehtäviä on maan venäjänkielisen väestönosan integrointi muuhun yhteiskuntaan, Palosuo sanoo. Tämä vaatii vironvenäläisten viron kielen taidon parantamista. Kuitenkin esimerkiksi oppikirjat ovat osin peräisin neuvostoajalta ja siten vanhentuneita.

Ensi vaiheessa onkin kielenopetuksessa huolehdittava siitä, että opettajien käytössä on nykyaikainen oppimateriaali.

Samoin on heidän täydennyskoulutuksestaan ja siihen kuuluvista opas- ja kurssikirjoista huolehdittava. Kaikkiaan hanke vaatii vuosia, vaikka EU luonnollisesti toivoisi nykyistä nopeampaa kehitystä.

Kysymys on kuitenkin varsin pitkälle motivaatiosta, koska osa venäjänkielisistä katsoo, että viro on heille tarpeeton kieli.


Tiukkaa arvostelua

EU:n viime lokakuussa julkistamat maaraportit hakijamaista yllättivät useat ihmiset.

- Raportit olivat kriittisempiä ja huomattavasti yksityiskohtaisempia kuin aiemmin. EU pyrki niissä paneutumaan ongelmien ytimeen ja osoittamaan kullekin hakijamaalle varsin selvästi, miltä osin unioni haluaa niiden parantavan toimiaan, Palosuo muistuttaa.

Viron osalta arvostelun kohteiksi joutuivat mm. tulli, maatalous, valtionapujen valvonta, meriliikenne ja oikeuslaitos.

Viron nykyiset talousvaikeudet johtuvat suurelta osin Venäjän talouden romahtamisesta. Vaikka lähimenneisyys ei ole ollut Virolle ruusuilla tanssimista, ovat vaikeudet kehittäneet Viron EU-kelpoisuutta. Vaikeuksiin törmättäessä on voitu korjata virheitä ja etsiä uusia ratkaisuja.

EU pyrkii olemaan tässä mukana eri avustusverkkojensa avulla. Voidaan sanoa, että rahaa löytyy hankkeisiin, jotka vaikuttavat Viron EU-kelpoisuutta parantavasti, suurlähettiläs Palosuo vakuuttaa.

STT-MH
28.1.2000


Ulkomaat -sivulle