Väitöstutkimus:
Oppilaiden päättelevän ajattelun kehittymistä voidaan nopeuttaa
STT-IA, 28.12.2000
Peruskouluikäisten oppilaiden päättelevän ajattelun kehittymistä voidaan nopeuttaa ja aikaistaa. Käyttämällä opetuksessa itsenäiseen ongelmaratkaisuun kannustavia interventiomenetelmiä on mahdollista, että yhä useampi oppilas saavuttaa päättelevän ajattelun tason.
Tällainen formaalisten operaatioiden taso on joidenkin teorioiden mukaan ihmisen ajattelun korkein taso. Ajattelun korkeimman tason saavuttanut henkilö kykenee esimerkiksi loogiseen ja abstraktiin ajatteluun sekä tekemään johtopäätöksiä. Tutkimusten mukaan kuitenkin vain kolmasosa väestöstä saavuttaa tämän tason.
Tulokseen oppilaiden ajattelun kehittämisestä interventiomenetelmillä päätyi kasvatustieteiden maisteri Jorma Kuusela tuoreessa väitöskirjatutkimuksessaan.
- Interventiomenetelmillä opetetun tutkimusjoukon oppilailla ajattelun kehittyminen oli huomattavaa. Tutkimustulos tukee ajatusta, että suurempi osa väestöstä voisi saavuttaa ajattelun korkeimman tason.
Kuuselan mukaan ajattelun kehittymisen nopeuttamiseen tarvitaan siis opetusmenetelmiä, jotka tukevat oppilaan omaa ratkaisukykytaitoa ja kannustavat oppilasta omatoimiseen ongelmanratkaisuun.
Ajattelun korkein taso eli formaalisten operaatioiden taso on yksi teoreetikko Jean Piaget'n nimeämistä kehityksen tasoista. Sitä edeltää konkreettisten operaatioiden taso, johon esimerkiksi vaativampi päätteleminen tai johtopäätösten tekeminen ei kuulu.
Piaget'n teorian mukaan ihmisen ajattelun korkein taso kehittyy noin 15:een ikävuoteen mennessä.
Ongelmaratkaisu kehitti selvästi ajattelua
Tutkimuksessaan Kuusela kokeili kahden Britanniassa kehitetyn
interventiomenetelmän soveltuvuutta peruskoulun
kuudesluokkalaisten ajattelun taitojen kehittämiseksi. Toinen
menetelmistä perustuu luonnontieteelliseen ainekseen ja toinen
matemaattiseen ainekseen.
- Tutkimukseni lähtökohtana oli tarjota tutkittaville oppilaille
konkreettisia ongelmia, joiden ratkaisu edellytti ajattelun
rakenteiden kehittymistä.
Kuuselan väitöskirjan tutkimusjoukkoon kuului 271 Vihdin kunnan peruskoulujen kuudesluokkalaista.
Tutkimukseen liittyvää opetusta annettiin kaksi tuntia kerran viikossa yhden
lukuvuoden ajan. Jokaisen luokan oppilaista osa kuului jompaankumpaan interventiomenetelmä-ryhmään ja osa vertailuryhmään, jolle annettiin vain tavallista opetusta.
Kuuselan mukaan erityisen merkittävää oli, että
tutkimuslukuvuoden jälkeen Vihdin kuudesluokkalaiset olivat
ylittäneet yhdeksäsluokkalaisten ajattelun tason. Siis 37
prosenttia Vihdin kuudesluokkalaisista oli saavuttanut ajattelun
korkeimman tason myös vertailuryhmä mukaan lukien.
Lisäksi vuoden päästä tehdyssä uusintamittauksessa jo 52
prosenttia oli ajattelun korkeimmalla tasolla. Osuus oli yli
2,5-kertainen muuhun ikäryhmään verrattuna.
- Merkittävää on myös se, että tutkimuksessa ajattelun
kehitys ei riippunut oppilaiden lähtötasosta. Toiseksi tästä
toiminnallisesta menetelmästä hyötyvät varsinkin pojat.
Lisäksi tutkimuksen vertailuryhmän ajattelu kehittyi samoin kuin
interventioryhmien oppilaiden ajattelu. Kuusela arvelee
varovaisesti, että tähän voisi vaikuttaa se, että lapset oppivat
myös toisiltaan.
Ajassa -sivulle
|