Akava ei julista jäsenkilpailua
PETE PAKARINEN, 29.12.2000
Palkansaajakeskusjärjestöjen kamppailu jäsenistä on koventumassa. Kisaa käydään ammattikorkeakoulujen opiskelijoista sekä IT-alan työntekijöistä STTK panostaa tammikuussa alkavassa kampanjassaan ammattikorkeakoululaisiin. Akavasta muistutetaan, että kilpailu voi tuoda säröjä järjestöjen yhteistoimintaan.
Kaksi kolmannesta ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista on akavalaisten liittojen piirissä. Akavan järjestöpäällikkö Jarmo Nurmio muistuttaa, että akavalaiset liitot ovat perinteisesti kattaneet noin kaksi kolmannesta ammattikorkeakouluista valmistuneista.
Amk-insinöörit kuuluvat akavalaiseen Insinööriliittoon samoin kaupan ja hallinnon tradenomit ovat järjestäytyneet Akavaan.
Terveyspuolella sairaanhoitajat kuuluvat STTK:laiseen Tehyyn ja siinä Akava ei ole käynyt mitään jäsenkilpailua, muistuttaa Nurmio. Lääkärit, ylihoitajat ja työterveyshoitajat ovat puolestaan järjestäytyneet Akavaan. Pienemmistä ammattikorkeakoululinjoista kuten viestinnästä ja kulttuurin alueilta järjestäydytään Nurmion mukaan niinikään Akavaan.
Akava luottaa omassa jäsenhankinnassaan opiskelijajärjestötoimintaan, jolla on parinkymmenen vuoden perinteet.
- STTK on tässä lähtenyt vähän plagioimaan eli siellä on tuore opiskelijasihteeri, huomauttaa Nurmio.
Opiskelijatoimintaan suuntautuminen on ymmärrettävää, sillä kerran sitoutunut ei liittoaan helposti vaihda. Opiskelijajäsenet pääsevät mukaan ammattijärjestötoimintaan yleensä varsin pienellä tai kokonaan olemattomalla jäsenmaksulla, jolloin myös liittymiskynnys on alhaisempi.
Nurmio korostaa, että Akavassa ei ole suunnitteilla mitään erikoiskampanjaa nuorten ja opiskelijoiden houkuttelemiseksi. Tilannetta kuitenkin tarkkaillaan. Keskusjärjestö on teettämässä ammattikorkeakouluja koskevaa selvitystä yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa. Vanhoja työkaluja hiotaan myös entistä paremmiksi.
- Varsinkin nuorten osalta on mietittävä miten järjestössä toimitaan ja seurataan miten kilpailijat tekee, huomauttaa Nurmio.
Taustalla työelämän muutokset
Nurmio ei halua kutsu tämänhetkistä tilannetta suorastaan kilpailuksi. Järjestöjen rajat ovat perinteisesti olleet selkeät ja rauhalliset. Hän muistuttaakin, että palkansaajajärjestöjen yhteistoimintaan tulee säröjä, jos on kilpailua liittojen kesken.
Taustana nykyiselle tilanteelle Nurmio näkeekin työelämän muutokset. Koulutustason nousu, elinikäinen koulutus ja asiantuntijatehtävien lisääntyminen on johtanut siihen, että työvoiman koulutustaso on yhä korkeampi.
Se näkyy myös keskusjärjestöjen jäsenmäärissä. SAK:n jäsenmäärä on laskussa, STTK:ssa jäsenmäärä pysyy suunnilleen ennallaan ja Akavan jäsenmäärä kasvaa.
Nurmio ennakoi, että Akavan liittojen jäsenmäärä ylittää jo ensi vuonna 400 000:n rajan. Kolmen palkansaajakeskusjärjestön alaisten liittojen yhteenlaskettu jäsenmäärä on tällä hetkellä noin 2,1 miljoonaa.
Ongelmana järjestäytymisen tutkintopohjaisuus
Kasvava ongelma myös Akavassa on ammattitutkintopohjainen järjestäytymismalli, joka ei enää vastaa esimerkiksi IT-alan kehitykseen.
- Uusmedia-alalla on "IT-maistereita", korkeasti koulutettuja, muttei insinööritehtävissä olevia, joitten kohdalla haku oikeaan liittoon on päällä, koska selkeää liittoa ei löydy, toteaa Nurmio. Koska näiden ammattilaisten koulutustausta vaihtelee, ei ammattikuntainen, tutkintopohjainen malli anna selkeää järjestäytymismallia.
Nurmion mukaan ehdotuksia on tullut myös alan töissä olevilta itseltään. Uusi liitto tuskin kuitenkaan tulee kyseeseen, sellaista ei keskusjärjestö ohi omien liittojen aloitteen voi polkaista pystyyn. Nurmio muistuttaa, että Akavassa on Akavan erityisalojen keskusliitto, jossa on useitakin eri alojen korkeammin koulutettujen ryhmiä.
Oikean liiton löytymisen ongelmaa on Akavan sisällä myös helpotettu kehittämällä kaksoisjärjestäytymisen mallia. Jos henkilö on esimerkiksi suorittanut insinööritutkinnon, mutta työura on vienyt opettajaksi ja liittynyt OAJ:hin, niin hän voi edelleen pysyä insinööriliitossa pienemmällä jäsenmaksulla.
IT-alan varttuessa myös järjestäytyminen kiinnostaa
Uusilla hyvin palkatuilla aloilla ammatillinen järjestäytyminen tuskin ensimmäisenä tulee mieleen. IT-sektoria pidetäänkin yksilöllisen palkkauksen, optioiden ja muiden kannusteiden alana, jossa ammattiliitoilla ei ole paljon sananvaltaa. Työntekijät ovat nuoria, työttömyys ei uhkaa eikä työajoistakaan ole juuri väliä.
Nurmio huomauttaa, että IT-sektorilla on useita järjestöjä työmarkkinatoiminnassa, mikä on omiaan luomaan kuvaa siitä ettei tiedetä miten ihmiset järjestäytyvät. Toinen seikka on, että tämä on työmarkkinoilla uusi ala ja työvoima on aika nuorta.
Edelleen työuraa ei Nurmion mukaan IT-sektorilla nähdä enää samalla tavoin putkena kuin perinteisillä aloilla. Kun ensimmäisen työpaikan saaminen on helppoa, ei järjestäytymistäkään aina pidetä tärkeänä. Sitten jos toisen ja kolmannen työpaikan hakemisessa on jotain ongelmia, niin huomataan että tarvitaan tukea ja tarvitaan joukkovoimaa ja kollektiivisten sopimusten voimaa, hän kiteyttää.
Uusien ammattikuntien institutionalisoitumisen myötä myös järjestäytyminen lienee siten Nurmion ajatusta seuraten kasvussa.
- Monet siellä näkee kollektiivisen ammattijärjestöajattelun vähän jähmeänä. Toisaalta on kiinni siitä miten opiskeluaikana työmarkkinoilla toimimisen mallit iskostetaan mieliin. Näillä uusimmillakin aloilla järjestäytymisaste tulee nousemaan. On näyttöä mallilla, jossa korporatiivinen tapa ja kolmikantainen tapa on edelleen valtti. Yksilöllinen tapa huolehtia työsuhteesta on vain hetkellinen.
Politiikka -sivulle
| 
