STT-IA, 29.12.2000

Kansantaloudellisesti on erittäin merkittävää, miten ikääntyvä väestö säilyttää terveytensä ja toimintakykynsä. Yli 65-vuotiaista on nyt yli 50 000 pitkäaikaisessa laitoshoidossa, ja laitoshoidon tarpeen arvioidaan kasvavan lähivuosina huomattavasti.

Yli kahdella kolmasosalla 65 vuotta täyttäneistä on jokin pitkäaikaissairaus, ja monet heistä käyttävät lääkkeitä samanaikaisesti useisiin eri sairauksiin.

Liikunnan avulla he voisivat tai olisivat voineet osaltaan ennaltaehkäistä monia sairauksia, kuten sepelvaltimotautia ja osteoporoosia, jotka ovat yleisiä heidän ikäluokassaan. Liikunnalla on kaikenikäisille merkitystä myös monien sairauksien hoidossa tai niiden jälkeisessä kuntoutuksessa.

Tällaisia sairauksia ovat muun muassa aikuisiän diabetes, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, monet tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet sekä mielenterveyden häiriöt.

Toimintakyky vaatii liikettä

Ihmisen suorituskyvyn heikkeneminen on osa luonnollista vanhenemista, mutta säännöllisen liikunnan avulla jokainen voi sitä hidastaa ja osin myös korjata.

On jopa arvioitu, että huomattava osa vanhenemiseen liittyvästä suoritus- ja toimintakyvyn alenemisesta johtuu liikunnan vähentymisestä ja keventymisestä. Esimerkiksi sydämen ja verenkiertoelimistön toimintakapasiteetti on yleensä parhaimmillaan 20-30 vuoden iässä, minkä jälkeen suorituskyky laskee melko suoraviivaisesti.

Säännöllinen, kestävyystyyppinen liikunta kuitenkin parantaa sydämen ja verenkiertoelimistön kuntoa, myös hyvin iäkkäillä henkilöillä.

Lihasmassan määrä on yleensä suurimmillaan 20-25-vuoden iässä ja vähenee sen jälkeen asteittain.

Vanhenemiseen liittyvät lihasmassan ja -rakenteen muutokset heikentävät lihasten suorituskykyä, mutta liikunnan avulla lihasten kunto säilyy parempana ja menetettyä lihasmassaa sekä -voimaa voidaan palauttaa vielä hyvinkin korkeassa iässä. Jopa yli 90-vuotiaiden on todettu hyötyvän voimaharjoittelusta.

Luumassa alkaa yleensä pienentyä 30-40-ikävuoden jälkeen, ja liikkumattomuus kiihdyttää luumassan vähenemistä. Säännöllisellä liikunnalla voidaan vaikuttaa luumassan säilymiseen ja luiden lujuuteen.

Fyysiseen toimintakykyyn vaikuttavat myös muun muassa tasapainon hallinta, koordinaatiokyky sekä reaktionopeus ja muut havaintomotoriset taidot.

Liikuntaharjoitteilla varsin iäkkäätkin voivat muun muassa parantaa tasapainon ja asennon hallintaansa. Päivittäiset liikuntatuokiot, esimerkiksi maastossa kävely, tanssi tai voimaharjoittelu ovat hyödyllisiä tasapainon kannalta.

Liikunta lisää toimintamahdollisuuksia

Liikunta tukee monin tavoin fyysisen toimintakyvyn säilymistä, mutta samalla se edistää myös iäkkäiden psyykkistä hyvinvointia.

Liikunta tarjoaa kaikenikäisille mahdollisuuden sosiaalisiin kontakteihin, rentouttavaan yhdessäoloon ja toimintaan mukavassa seurassa, ja voi antaa virikkeitä ja sisältöä elämään.

Säännöllisesti liikuntaa harrastavat kokevat terveytensä paremmaksi ja elämänsä merkityksellisemmäksi kuin ne, jotka eivät harrasta liikuntaa. Liikuntaharrastus pitää ihmisen aktiivisena ja auttaa häntä selviytymään arkielämässä itsenäisesti pitempään.

Liikunta on mahdollista aloittaa hyvinkin myöhäisellä iällä, sillä esimerkiksi yli 70-vuotiaiden on todettu vielä oppivan uusia liikunnallisia taitoja.

Pääosa yli 65-vuotiaiden liikunnasta on omatoimista harrasteliikuntaa, kuten kävelyä, voimistelua, uintia, sauvakävelyä, hiihtoa ja pyöräilyä, sekä päivittäisiin toimintoihin liittyvää hyötyliikuntaa.

Viime vuosina ohjattuihin liikuntaryhmiin osallistumisesta on tullut yhä tärkeämpi osa ikääntyneiden liikuntaa. Tällä hetkellä ohjatuissa liikuntaryhmissä liikkuu noin joka kymmenes eläkeläinen.

Toimintakyvyn edistämiseksi ja säilyttämiseksi heille suositellaan lähes päivittäistä kotivoimistelua, pari kertaa viikossa kestävyystyyppistä liikuntaa, kuten kävelyä, sekä kerran viikossa ohjattua liikuntaa, esimerkiksi vesivoimistelua tai musiikkiliikuntaa.

Ikääntyneiden liikuntaa järjestävät Suomessa muun muassa eläkeläisjärjestöt, kunnat, terveyskeskukset, kuntoutuslaitokset, kylpylät, kansalais- ja työväenopistot, vanhustenhuoltolaitokset ja seurakunnat.

Liikuntajärjestöistä ikääntyneitä liikuttavat aktiivisesti muun muassa Suomen Voimistelu- ja Liikuntaseurat SvoL:n jäsenseurat, Sotainvalidien Urheiluliitto sekä Suomen Veteraaniurheiluliitto, jonka jäsenistä noin 2 000 kilpailee veteraanisarjoissa muun muassa hiihdossa, yleisurheilussa ja luistelussa.

Ajassa -sivulle