Lainsäädäntö tiukentamassa palautusoikeutta
Elintarvikkeiden vähäinen nettikauppa sujuu varsin mallikkaasti
Elintarvikkeiden sähköisessä kaupassa ei ole kuluttajien kannalta ilmennyt juurikaan ongelmia, vaikka lainsäädäntö ei olekaan pysynyt kehityksen tahdissa.Nettikaupan sujuvuus johtuneekin lähinnä siitä, että esimerkiksi ruokakasseja tai pizzoja tilataan kotiovelle Internetin kautta vielä varsin laiskasti, Päivittäistavarakauppa ry:n mukaan vain noin 50 miljoonalla markalla vuodessa.
- Meille on tullut äärettömän vähän elintarvikkeita koskevia valituksia. Muuten nettikauppaa käsittäviä valituksia kyllä riittää, lakimies Kari-Matti Lehti Kuluttajavirastosta toteaa.
Suomen kuluttajalainsäädäntöä hiotaan parhaillaan eduskunnassa vastaamaan etäkauppaa koskevaa EU-direktiiviä. Tämä direktiivikään ei kuitenkaan kaikilta osin koske elintarvikkeita, valvontalakimies Kirsi Hannula Elintarvikevirastosta kertoo.
Muutos on tulossa elintarvikkeiden palautusoikeuteen.
Tietyissä tapauksissa se poistuu.
- Toisaalta se on ihan ymmärrettävääkin silloin, kun kyseessä
ovat pilaantuvat elintarvikkeet. Jos elintarvikkeita kuljetetaan
edestakaisin paikasta toiseen, silloinhan ne ainakin pilaantuvat,
Hannula naurahtaa.
Postimyynnin tavoin
Suomessa sähköiseen kaupankäyntiin on toistaiseksi sovellettu kuluttajasuojalain postimyyntisäännöksiä. Sen mukaan myös elintarvikkeen saa vielä ennen uuden lain voimaantuloa palauttaa ns. katumusaikana ilman sen kummempia perusteluja.
Kuluttajaviraston lakimies Lehti sanoo, että tämä säännös on johtanut välillä ikäviinkin tilanteisiin: elinkeinoharjoittaja on joutunut vastaanottamaan myös elintarvikkeita seitsemän päivän palautusoikeudella.
Hannulan mukaan elintarvikkeiden nettikauppaa säätelee myös elintarvikelainsäädäntö, joka jo EU:n tasollakin edellyttää tarkkojen tietojen antamista.
- Suomessa on perinteisesti vahva kuluttajalainsäädäntö, joten vanhoillakin säännöillä uusiin välineisiin soveltaen pärjättäisiin, Hannula toteaa.
Edistysaskeleena hän sen sijaan pitää sitä, että nyt myös EU-tasolla on saatu aikaan etäkaupan vähimmäisvaatimukset. Se koituu suomalaiskuluttajankin hyväksi.
Välillä kellot soimaan
Niin Hannula kuin Lehtikin kehottavat kuluttajia
tarkkaavaisuuteen netissä shoppaillessaan.
- Silloin kun markkinoinnissa kovin raflaavasti luvataan
kaikenlaista, hälytyskellojen olisi hyvä soida, Hannula
muistuttaa.
Nettisivulta on löydettävä mm. elinkeinoharjoittajan postiosoitetiedot, jotta kuluttaja tietää, kenen kanssa hän kauppaa käy. Ostosta harkitsevan on tärkeä tehdä itselleen myös selväksi, mitkä ovat tilauksen kokonaiskustannukset.
Lehden mukaan kuluttajan kannalta suositeltavin maksutapa on käteismaksu silloin, kun tavara toimitetaan. Toinen vaihtoehto on maksaa tilaus myöhemmin laskulla.
- Etukäteen maksaminen on aina hieman ongelmallista. Jos ruokakassista puuttuu vaikkapa yksi maitotölkki, muutaman markan palauttaminen voi olla hankalaa.
Elintarvikkeiden tilausten yhteydessä Lehti suosittaa kuluttajaa tulostamaan itselleen tilauslistan. Näin hän pystyy tarkistamaan, sisältääkö toimitus kaikki tilatut tuotteet. Samoin tilaajan on syytä varmistaa tilauksen toimitusaika.
Jos ongelmia kuitenkin ilmaantuu, kuluttaja voi ottaa yhteyttä kuluttajaviranomaisiin. Kun tuotetta ei ole erikseen markkinoitu Suomeen, valituskuviot ovat toisenlaiset.
- Jos vaikkapa nettikauppa toimii Saksassa saksan tai englannin kielellä ja suomalainen kuluttaja löytää sinne omin neuvoin, kauppaan sovelletaan Saksan lainsäädäntöä, Hannula huomauttaa.
Jos tämäntyyppisissä kaupoissa syntyy ongelmia, Lehti kehottaa kuluttajaa kääntymään Helsingissä toimivan EU:n kuluttajaneuvontapisteen puoleen.
STT-IA
29.9.2000
