EN kovistelee tuomioista piittaamattomia
Euroopan neuvosto on huolestunut Strasbourgin ihmisoikeustuomioistuimen päätösten täytäntöönpanossa ilmenneistä vaikeuksista.Ongelma liittyy Turkkiin, joka ei ole suostunut maksamaan tuomittua korvausta henkilölle, jonka maaomaisuus on jäänyt Turkin miehittämän Pohjois-Kyproksen alueelle.
Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen noudattamista valvoo tuomioistuin, jonka päätökset ovat jäsenmaita sitovia. Periaatteessa päätösten toimeenpanosta vastaa ministerikomitea eli jäsenmaiden ulkoministerit. Käytännössä heillä on käytössään vain sanan voima.
Suomen ihmisoikeustuomari Matti Pellonpää pitää jäsenmaiden vastahakoisuutta suurimpana uhkana EN:n ihmisoikeusjärjestelmälle. Se ei pidä sisällään mitään "ulosottoviranomaista", joka voisi mennä panemaan päätökset käytäntöön.
- Uskottavuus on paljolti kiinni siitä, että valtiot toimivat yhteistyössä. Jos tulee ennakkotapauksia siitä, ettei päätöksiä noudateta, se alentaa muiden kynnystä toimia samalla tavalla.
Sopimusvaltiot ovat Pellonpään mukaan toimeenpanneet tähän mennessä poikkeuksetta ihmisoikeustuomioistuimen tuomiot.
Turkkia koskevassa tapauksessa tuomio annettiin jo kesällä 1998. Ministerikomitea on patistellut sen jälkeen maata useaan otteeseen maksamaan korvauksen.
Viime kesänä ministerikomitea laati asiasta hyvin jyrkkäsävyisen päätöslauselman. Siinä todettiin Turkin menettelyn osoittavan piittaamattomuutta maan velvollisuuksia kohtaan ihmisoikeussopimuksen allekirjoittajana ja EN:n jäsenenä.
Pellonpää muistuttaa, että tässä tapauksessa on kysymys vain yhdestä henkilöstä. Vireillä on kuitenkin Kyproksen Turkkia vastaan tekemä valtiovalitus, joka pitää sisällään mahdollisesti tuhansia vastaavanlaisia asioita.
Turkin vastahakoisuus saattaakin siten liittyä suurempaan Kyprosta koskevaan kuvioon.
Euroopan neuvostossa harkitaan nyt muun muassa sakotusjärjestelmää, jossa säännöllisesti vastaan pyristelevän maan maksettavaksi tuleva summa kasvaisi päivittäin toimenpanon viivästyessä.
Suomalaisvalitusten määrä tasaantunut
Suomesta ihmisoikeustuomioistuimeen tulevien valitusten määrä on tasaantunut, mutta pysynyt edelleen lievässä kasvussa. Strasbourgin rekisterissä on tällä hetkellä noin 250 suomalaista valitusta.
Selvä nousu valitusten määrässä kirjattiin alkuvuosina, jolloin ensimmäiset langettavat päätökset tulivat julkisuuteen.
Vain pieni osa jutuista on johtanut Suomen valtion tuomitsemiseen ihmisoikeussopimuksen rikkomisesta.
Rapsuja on tullut yhdeksästä tapauksesta. Ne ovat koskeneet muun muassa lapsenhuoltoa, tapaamisoikeutta, holhokin kirjeenvaihtoon kajoamista ja puutteellista asianomaisen kuulemista häntä koskevista etuuksista päätettäessä.
Strasbourgin tuomarien puoleen voi kääntyä vaikkapa kirjoittamalla postikortin. Kyseeseen voivat tulla rikkomusepäilyt, jotka koskevat 10. toukokuuta 1990 jälkeisiä tapauksia. Tällöin Suomi ratifioi ihmisoikeussopimuksen.
Vastapuolena on aina oltava valtio tai muu viranomainen. Lisäksi oikeutta on ensin pitänyt hakea Suomessa niin pitkälle kuin se on mahdollista.
STT-MH
29.9.2000
