Haluatko syödä siirtogeenistä ruokaa?
Joitakin vuosia sitten 12 000 amerikkalaiselta kysyttiin, haluatko syödä siirtogeenistä ruokaa. Vastaus oli odotettu. Lähes kaikki kauhistelivat, että no en.Kuitenkin samat amerikkalaiset ja myös me suomalaiset olemme syöneet ainakin 300 vuotta siirtogeenistä ruokaa. Tästä esimerkkinä käy vaikka peruna. Ei kotoinen perunamme suinkaan ole Perun Andeilla kasvavaa villiperunaa, vaan jalostettua perunaa. Jalostus on geenien siirtoa.
Professori Mart Saarma kertoo, että Euroopassa kuolee noin 10 000 ihmistä vuosittain elintarvikemyrkytyksiin, mutta geenitekniikan seurauksena ei tiedetä kenenkään kuolleen.
Biotekniikan instituuttia Viikin tiedepuistossa johtava Saarma kuvailee perunaesimerkillä niitä asenteita, joita tiedemaailma kohtaa tutkimustyössään.
Amerikkalaiskyselyllä oli merkitystä, sillä siihen nojaten geenimuunnellut elintarvikkeet halutaan kieltää.
Virolaissyntyinen Saarma on tehnyt tunnustettua tutkimustyötä Suomessa kymmenisen vuotta.
Yksi läpimurto tapahtui viime keväänä hänen tutkimusryhmänsä löydettyä viestimolekyylin, jonka toiminnan avulla saadaan uutta tietoa hermokuolemasta, munuaisten erilaistumisesta sekä siittiötuotannosta.
Keksinnöillä on suuri merkitys uusien lääkehoitojen kehittämisessä hermoston rappeutumistaudeissa kuten Alzheimerin ja Parkinsonin taudit, munuaisten epämuodostumissa ja miehen hedelmättömyydessä.
- Daameille voi olla mielenkiintoista tietää, että kyllä se miesten ehkäisypillerikin alkaa olla mahdollinen, Saarma kertoo.
Itse tutkimustyö on tietenkin suurin ponnistus, mutta Saarman mukaan tänä päivänä on hyvin tärkeätä osata suojata keksintö patenteilla ja solmia tutkimussopimuksia lääketehtaiden kanssa, jotta uutta tietoa mahdollisimman pian voidaan hyödyntää ihmisten hoidossa.
Saarman mielestä erityinen biobusiness -koulu Viikissä olisi tässä mielessä erittäin tervetullut.
MARGIT HARA
29.9.2000
