Sähköiset henkilökortit kiinnostavat pääkaupunkiseudun miehiä
Sähköisiä henkilökortteja on tähän mennessä otettu käyttöön 6 000 kappaletta. Kortin haltijoista 54 prosenttia asuu pääkaupunkiseudulla, ja käyttäjistä kaksi kolmannesta on miehiä. Kortteja on eniten 30-49-vuotiailla.
Suomessa kehitelty kortti on ensimmäinen
laatuaan maailmassa. Mikrosirulla varustettu
henkilökortti antaa käyttäjälleen sähköisen
identiteetin ja mahdollistaa tietoverkkopalvelujen
turvallisen käytön. Kortista aiotaan luoda
turvallinen avain tietoverkkopalveluihin.
- Useiden eri korttien, tunnuslukujen ja
koodiavainten sijasta palveluihin voi
tulevaisuudessa käyttää yhtä korttia, sanoo alue-
ja kuntaministeri Martti Korhonen.
Kansalaisvarmenne takaa, että asioija on se, joka
hän väittääkin sähköisessä asioinnissa olevansa.
Kortti on käypä dokumentti henkilöllisyyden
osoittamiseen eri tilanteissa. Se toimii
matkustusasiakirjana passin sijasta
matkustettaessa 15:ssä Länsi-Euroopan maassa.
Langaton tunnistus
Kortin varmenne ei sisällä mitään henkilöön
suoraan liittyviä tietoja. Siinä ei ole
syntymäaikaa, sukupuolta tai muuta
henkilökohtaista tietoa. Varmenne on
8-numeroinen tunnusluku, jossa on lisäksi yksi
tunnusmerkki.
Nyt kortilla voi jo hankkia vakuutuspalveluja ja
hoitaa pankkiasioitaan.
Laki henkilön sähköisestä asioinnista tuli voimaan
joulukuussa. Suomen valtio on investoinut noin 20
miljoonaa markkaa hankkeeseen.
- Suunnitelmat henkilön sähköisen tunnistamiseen
langattomasti ovat olemassa. Näin palvelujen
tarjonta ja käyttö vapautuvat entisestään, kun ne
tulevat käyttäjiensä ulottuville matkapuhelimen
tai digitaalitelevision kautta, ministeri Korhonen
visioi.
Sähköistä henkilökorttia haetaan poliisilta, ja se
maksaa 160 markkaa. Kortti on voimassa kolme
vuotta.
Sähköinen
monipalvelukortti
käyttöön neljässä
kaupungissa
Oulussa, Porissa, Espoossa ja Vantaalla otetaan
maanantaina käyttöön useita palveluita sisältävä
kaupunkikortti. Jokaiselle kuntalaiselle
tarkoitetulla kortilla hoituvat niin kirjojen
lainaukset kuin kuntosalin kertamaksutkin.
Pankeissa ladattavan rahakukkarosovelluksen
ansiosta kortilla voi myös maksaa kirjastoissa
sekä kaupungin virastojen ruokaloissa ja
kahviloissa. Lisäksi rahakortilla onnistuvat
laskujen maksu ja rahan nosto.
Kaupunkikortteja saa kaupunkien neuvonta- ja
palvelupisteistä. Rahakorttiominaisuudet
korttiinsa haluavan tulee hakea kortti Leoniasta,
Meritasta tai Osuuspankista, jonka jälkeen korttiin
ladataan kaupunkikorttiominaisuudet.
Oulun kaupunkikorttihankkeen järjestelypäällikön
Katriina Määtän mukaan kortin
käyttömahdollisuuksia laajennetaan asteittain.
- Ensi vuonna korttiin liitetään vaikeavammaisten
kuljetuspalvelu ja pysäköintimaksut. Myös
sähköinen asiointi pyritään saamaan kortin piiriin.
Osa monipalvelukortin sovelluksista yritetään
saada jatkossa toimimaan kaikissa
korttikaupungeissa. Yhteissovelluksiksi kävisivät
esimerkiksi taksipalvelut ja kirjastojen
lainauspalvelut.
Projektipäällikkö Lauri Lappalainen uskoo kortin
leviävän laajaan käyttöön.
- Tässä vaiheessa mukana olevien kaupunkien
asukaspohja on noin puoli miljoonaa, ja
hankkeelle on ilmoittautunut 22 seuraajakuntaa.
Esimerkiksi Oulun ympäristökunnissa kortti on
varmasti pian käytössä.
Kaupunkikortin tarkoituksena on helpottaa ja
nopeuttaa kuntalaisten asiointia. Kaupunkien
palvelupisteissä kortin hinta on 40 markkaa.
Rahasovelluksen sisältävien korttien hinta
vaihtelee pankeittain.
STT-MH
29.9.2000
Kotimaa -sivulle
|