Ongelmina opettajapula ja koulutustason säilyttäminen
Kouluiän varhentamista selvitetään
Opetushallituksen arvion mukaan oppivelvollisuusiän mahdollinen alentaminen vuodella vaatisi runsaasti järjestelyjä sekä koulunkäynnin aloituksessa, opetuksen järjestämisessä että jatko-opintoihin siirtymisessä.Pienten ensiluokkalaisten pitäisi muun muassa saada aamu- ja iltapäivähoitoa, ja lukio- sekä ammattiopetusta pitäisi sovittaa nuorempien tarpeisiin. Lisäopetusta eli ns. kymppiluokkia tarvittaisiin ehkä lisää.
Myös kypsymättömien murrosikäisten vaara syrjäytyä kasvaisi.
- Yhteiskunnan huolehtiva ote kirpoaa juuri silloin kuin sitä
eniten tarvittaisiin, varoitellaan virkamiesten laatimassa
muistioluonnoksessa.
Haasteena pidetään myös peruskoulun oppisaavutusten säilyttämistä sekä siirtymävaiheen suuren oppilasmäärän mahduttamista opettajapulan vaivaamiin kouluihin.
Kun opetus alussa kävisi hitaammin, pitäisi sitä loppupäässä tiivistää. Tämä vaatisi lisää rahaa esimerkiksi pienempiä opetusryhmiä varten. Toisaalta kokopäiväistä päivähoitoa tarvitsisi yksi ikäluokka vähemmän kuin nykyään.
Otollinen ikä aloittaa
Koko nyt tehtävä selvitystyö perustuu hallitusohjelman toissakeväiseen kirjaukseen. Toiveena on etenkin helpottaa uhkaavaa työvoimapulaa.
Selvittäjien mielestä kuusivuotiaiden kouluunmeno sinänsä ei ole ongelma.
- Tässä iässä oppimismotivaatio on yleensä hyvä ja ikää pidetään otollisena aloittaa systemaattiset opinnot, he toteavat.
Varhennus voisi myös tasoittaa kotitaustan vaikutusta, ja joissain aineissa aikaisempi aloitus jopa tehostaisi oppimista. Opetus pitäisi joka tapauksessa sovittaa ikäkauteen, joten opettajankoulututuksessa olisi mietittävää.
Virkamiehet muistuttavat myös, että ns. joustava koulunaloitus lapsen omien valmiuksien mukaan olisi varteenotettava vaihtoehto.
Oppilassuma ja opettajapula
Käytännössä kouluunmenon varhentaminen toteutettaisiin ehkä alueellisesti tai ikäryhmittäin porrastettuna. Kouluun voisi esimerkiksi vuosina 2003-2009 tulla aina kaksi kuukautta nuorempi ikäluokka.
Tällöinkin suurin määrä koulutulokkaita sattuisi syksyksi 2003, mutta määrä olisi vain runsaat viisituhatta suurempi kuin ensi syksynä.
Siitä ei kuitenkaan päästä, että koulua kävisi joidenkin vuosien ajan yksi ikäluokka tavallista enemmän. Pahin oppilassuma vuosina 2008-2011 sattuisi luultavasti päällekkäin pahimman opettajapulan kanssa.
"Väliinputoajaikäluokka" joutuisi myös epäedulliseen asemaan, jos he opiskelisivat samoissa ryhmissä vuotta vanhempien kanssa ja kilpailisivat näiden kanssa jatko-opiskelupaikoista. Siirtymävaihe kasvattaisi myös koulukuluja. Opetushallitukselta kaivataankin vielä laskelmia kustannusvaikutuksista.
Esiopetusta viisivuotiaille
Kuusivuotiaiden maksuttoman esiopetuksen myötä peruskoulun päättötason on nyt ajateltu paranevan. Opetushallituksessa arvioidaan, että varhennuksen takia esiopetusta kaivattaisiin entistä kipeämmin.
- Vuotta ennen yhdeksänvuotisen oppivelvollisuuden alkua annettava, opetussuunnitelmaan perustuva esiopetus on edellytys perusopetuksen tason säilyttämiseksi edes nykyisellään oppivelvollisuusiän alentuessa, virkamiehet arvioivat.
Hallitusohjelmasta ei selvästi ilmene, pidettäisiinkö esiopetuksesta kiinni myös koulunaloituksen mahdollisesti varhaistuessa. Ohjelman valmistelijoiden mukaan niin kuitenkin ajateltiin.
Opetusministeri Maija Rask (sd.) on useaan kertaan myöntänyt suhtautuvansa kuusivuotiaiden kouluunmenoon varsin varauksellisesti.
STT-IA
29.9.2000
