Luomutahot yhteistyöhön uudelta pohjalta
Luomukotieläintuotannon valvonta uusine ohjeineen ja haasteineen siirtyi elokuussa viljelijöitä edustavalta Luomuliitolta viranomaisvalvontaan Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen (KTTK) siementarkastusosaston yhteyteen Loimaalle.KTTK:n roolia ja tehtävää tarkastuskeskuksen ylitarkastaja Sampsa Heinonen luonnehtii lähinnä katsastusasemaksi, ei poliisilaitokseksi.
Luomuliiton puheenjohtaja, strategiatyöryhmän jäsen ja erikoisviljelyneuvoja Esa Partanen toteaa Luomuliiton jäsenjärjestöineen olevan ainut yksityisen luomuviljelijän ääntä välittävä organisaatio.
Valvontatehtävien päätyttyä liitto voi Partasen mukaan perusteellisemmin suuntautua toisaalta erikoisneuvontajärjestöksi, toisaalta luomuviljelijöiden tasa-arvoa huomioivaan tukijärjestelmien kehittämiseen sekä edunvalvontatehtäviin yhdessä MTK:n kanssa.
Asiantuntemus yhteiskäyttöön
EU:n maatalouselimissä poliitikot ja virkamiehet korostavat luomuviljelyjärjestöjen, -jalostajien ja muiden kentän toimijoiden sekä hallinnon ja lainsäätäjien aktiivista vuorovaikutusta.
Tällä tähdätään siihen, että parhaan käytännön asiantuntemuksen ja taitotiedon on oltava ohjeiden ja tukien suuntaamisen pohjana.
Suomessa eri luomutahoilla on nyt otolliset mahdollisuudet vaikuttaa alan kehitykseen luomustrategiatyöryhmässä, painottaa maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Tero Tolonen.
Tolosen johtama 15 osapuolta edustava luomustrategiatyöryhmä selvittää kuluvan vuoden loppuun mennessä luomutuotannon vahvuuksia ja yksityiskohtaisempia kehittämistarpeita toimenpide-ehdotuksineen.
Maatalouden ympäristötukijärjestelmän puitteissa valtio on varautunut luomualan vuotuiseen 10 000 hehtaarin kasvuun vuonna 2006 päättyvän ohjelmakauden loppuun asti. Tällä hetkellä luomussa on noin 116 000 hehtaaria peltoa.
Luomuliitossa katsotaan, että luomualan kasvua ei tule rajoittaa ahtaasti ympäristötuen rajaamiin hehtaarimääriin, vaan suoda sille täydet edellytykset kasvaa markkinoiden ja kuluttajakysynnän imussa.
Valmiiden luomutuotteiden markkinoinnin edistäjänä kuluttajien ja kaupan suuntaan Partanen pitää Finfood LUOMUa sitoutumattomuutensa vuoksi sopivimpana mahdollisena toimijana.
Luomuliiton roolin markkinoinnin edistämisketjussa hän näkee tarpeellisena painottua viljelijöiden ja jatkojalostajien ammattitaidon ja tuotanto-ohjeiden kehittämiseen kuluttajien pysyvän luottamuksen ylläpitämiseksi.
Tuottajahinta ratkaiseva myös luomuviljelijöille
MTK:ssa kannetaan huolta luomutuotannon alhaisesta tuottajahinnasta, joka kaupan hyllyllä usein näyttää kasvavan moninkertaiseksi kuluttajalle.
MTK:n markkinaorganisaatioryhmän johtaja Juha Ruippo toteaa, että markkinoiden on hinnoittelussa tunnettava vastuunsa myös viljelijöiden jatkomahdollisuuksia ajatellen.
Sen ohittaminen on hänen mielestään markkinoiden taholta väärä signaali, joka vesittää suomalaisen luomun tulevaisuutta.
Kotieläintuotannon tiukentuneet luomuehdot edellyttävät merkittäviä investointeja monille tiloille, Ruippo korostaa. Kaiken lisäksi suuri osa tuotetusta maidosta ja lihasta joudutaan myymään tavanomaisten tuotteiden markkinoille ilman minkäänlaista luomulisää.
- Investoinnit eivät nykyisin tuotehinnoin ole kannattavia ilman tuntuvia tukia. Monilla tiloilla investoinnit nähdään nykyisillä eväillä uhkarohkeiksi, Ruippo muistuttaa.
Luomuhyväksytty peltoala kasvoi yli 16 000 hehtaaria
Luomuhyväksytty peltoala kasvoi ennakkotietojen mukaan viime vuodesta 16 100 hehtaarilla ja on nyt 116 200 hehtaaria. Kokonaisluomuala on lähes 145 900 hehtaaria, kun mukaan lasketaan siirtymävaiheessa olevat 29 700 hehtaaria.
Harvenevien maatilojen Suomessa luomutiloja on tänä vuonna 67 enemmän kuin viime vuonna eli kaikkiaan 5 260 tilaa, ilmenee KTTK:n tuoreista tilastoista.
Kuluvan vuoden virallisia ennakkosatoarvioita luomulle odotellaan edelleen. Maaseutukeskuksista saatujen yleisarvioiden mukaan viljoista saadaan sekä laadullisesti että määrällisesti hyvä tai kohtuullinen sato.
Finfood LUOMUn viime keväänä julkaisema selvitys markkinoiden nykytilasta ja tulevaisuuden haasteista osoittaa, että luomuvalikoima on viime vuosina laajentunut voimakkaasti.
Kotimainen tarjonta kuvastaa Suomen luomutuotannon viljapainotteisuutta. Puurohiutaleet, jauhot, tuoreet ruokaleivät, peruna, juurekset, sipulit ja tomaatit edustavat laajinta valikoimaa kaupoissa. Nestemäiset maitovalmisteet ja juustot ovat lisääntyneet kohtuullisesti.
Puutteellisimman luomuvalikoiman listaan kuuluvat edelleen voi, margariini, liha ja lihatuotteet. Varsin vähäistä tarjonta on niin ikään keksi-, korppu-, rinkeli-, leivonnais- ja murohyllyissä sekä marja- ja erikoisvihannestuotteissa.
Soukalla valikoimassa ovat myös luomueinekset, jäätelö, makeiset, jälkiruuat, marjahillot ja -mehut sekä olut.
Luomutuotteiden kokonaismarkkinoista ei ole tarkkaa tietoa, mutta karkean tämänvuotisen arvion mukaan luomu haukkaa noin 500 miljoonaa markkaa eli noin yhden prosentin elintarvikkeiden kokonaismyynnistä.
Suomessa luomutuotteiden markkinaosuudet ovat pieniä. Esimerkiksi maidosta luomumaidon osuus Suomessa on 0,9 prosenttia, Tanskassa 21, ja jauhoista Suomessa 2,6 prosenttia, kun Tanskassa päästään 12-19 prosenttiin jauhotuotteista riippuen.
Hintojen vaihtelu hillitsee kysyntää
Luomun kysyntä kasvaa, mutta Suomessa kuluttajien ostohalukkuutta näyttää kuitenkin rajoittavan hyvin vaihteleva hintataso samojenkin tuotteiden osalta eri kaupoissa. Tutkimustiedon mukaan kuluttajat ovat valmiita maksamaan 9-25 prosenttia kalliimman hinnan luomutuotteista.
Kuluttajaviraston viime vuoden hintaseurannan mukaan luomun hintaero tavanomaisiin tuotteisiin verrattuna vaihteli 7-214 prosenttiin. Osa kaupoista näyttää hinnoittelevan luomutuotteet asiakkaidensa ostopäätösten ulkopuolelle.
FF-IA
29.9.2000
