Viikon varrelta - kotimaan talousuutisia lyhyesti
Kaupan myynti kasvoi kesällä
Vähittäis- ja tukkukaupan myynti kasvoivat heinäkuussa vuoden takaisesta. Autokaupan myynti sen sijaan laski lähes kolme prosenttiyksikköä.
Vähittäiskaupan myyntimäärä oli heinäkuussa 6,2 prosenttia suurempi kuin viime vuonna. Tukkukaupan kauppapäiväkorjattu myyntimäärä oli 2,4 prosenttia suurempi kuin viime vuoden heinäkuussa.
Autokaupan myynti sen sijaan laski 2,9 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kauppatilaston ennakkotiedoista.
Tukkukaupassa yleistukkukaupan myyntimäärä oli heinäkuussa 5,5 prosenttia suurempi kuin heinäkuussa 1999. Yleistukkukauppa on tavaravalikoimaltaan laajaa tukkukauppaa. Valikoimaan kuuluvat muun muassa elintarvikkeet, rautakauppatavarat ja tekstiilit.
Vähittäiskaupassa tavaratalokauppa kasvoi 6,9 prosenttia ja päivittäistavarakauppa 5,0 prosenttia.
Kaupan palkkasumman kasvu jatkui Kaupan alan yritysten maksama palkkasumma jatkoi tasaista seitsemän prosentin kasvuaan myös toisella vuosineljänneksellä.
Tukkukaupassa kasvu hiipui hieman viime vuoden huhti- kesäkuusta. Muusta tukku- ja vähittäiskaupasta erotetussa autokaupassa kasvu pieneni kaikkein eniten ja oli nyt 6 prosenttia. Vähittäiskaupassa kasvuvauhti sen sijaan oli hivenen vuodentakaista nopeampaa.
Vähittäiskaupassa palkkasumma kasvoi eniten rautakauppatavaroiden, maalien ja lasin sekä tietokonelaitteistojen, tietoliikennevälineiden ja toimistokoneiden vähittäiskaupassa (12 %). Muussa vähittäiskaupassa palkkasumman kasvuvauhti oli myös nopeaa (10 %). Optisen alan kasvuvauhti oli kaikkein hitainta (5 %).
Teräsjätin kotipaikaksi Suomi
Outokumpu Steelistä ja Avesta Sheffieldistä syntyvän teräsjätin kotipaikaksi tulee Suomi. Konsernin pääkonttori on Tukholmassa ja toimitusjohtajan toimisto Espoossa.
Outokummun toimitusjohtajasta Jyrki Juuselasta on tulossa uuden AvestaPolaritin hallituksen puheenjohtaja ja Outokummun varatoimitusjohtajasta Ossi Virolaisesta yhtiön toimitusjohtaja.
Hallituksen varapuheenjohtajaksi tulee Tony Pedder Avesta Sheffieldin pääomistaja Corus Groupista. Avesta Sheffieldin toimitusjohtajasta Stuart I. Pettiforista tulee uuden yhtiön varatoimitusjohtaja.
Valtion tulot kasvoivat neljänneksen tammi-elokuussa
Valtio lyhensi velkaansa vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana nettomääräisesti 11,1 miljardilla markalla. Velka supistui valuuttakurssimuutosten vuoksi tätä vähemmän eli 9,0 miljardia markkaa.
Valtion velka laski
elokuun lopussa 395,6 miljardiin markkaan.
Joulukuun lopussa velka oli 404,6 miljardia
markkaa.
Korkoja valtion velasta maksettiin keskiviikkona
julkistetun valtiontalouden kassalaskelman
mukaan alkuvuonna yhteensä 25,5 miljardia
markkaa. Korkomenot kasvoivat 4,3 miljardia
markkaa viime vuoden vastaavasta ajasta.
Valtion tulot kasvoivat tammi-elokuussa peräti neljänneksen suuremmiksi kuin vuotta aiemmin.
Tuloja kertyi kassalaskelman mukaan 164,3 miljardia markkaa eli 24,5 prosenttia edellisvuotista enemmän. Tuloja kasvattivat verotulojen kasvu ja osakemyyntitulot sekä korot ja osingot. Valtion kassaan tuli sekalaisia tuloja yhteensä 39,0 miljardia markkaa eli 18,7 miljardia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Valtion kassamenot ilman velan lyhennyksiä kasvoivat 5,5 prosenttia ja nousivat 141,6 miljardiin markkaan.
Valtiontalouden nettorahoitusylijäämä ilman velan kuoletuksia nousi 22,7 miljardiin markkaan ja kassaylijäämä kuoletusten jälkeen 11,6 miljardiin markkaan. Lyhytaikaiset rahoitusvaraukset laskivat elokuun lopussa 46,2 miljardiin markkaan.
Verot ja veroluonteiset tulot kasvoivat kassalaskelman mukaan 12,7 prosenttia vuotta aiemmasta. Veroina valtio keräsi kassaansa tammi-elokuussa 118,5 miljardia markkaa. Menoistaan valtio kattoi verotuloilla noin 84 prosenttia.
Tulo- ja varallisuusveron tuotto kasvoi 27,1 prosenttia ja nousi 51,1 miljardiin markkaan. Arvonlisävero tuotti 37,7 miljardia markkaa eli 5,5 prosenttia edellisvuotista enemmän.
Valmisteverojen tuotto jäi alkuvuonna 1,9 prosenttia pienemmäksi kuin vuotta aiemmin ja oli 17,6 miljardia markkaa.
Valtion siirtomenot kasvoivat tammi-elokuussa 2,8 prosenttia 68,3 miljardiin markkaan ja kulutusmenot 2,1 prosenttia 37,6 miljardiin markkaan. Muut menot kohosivat viidenneksen edellisvuotista suuremmiksi korkomenojen kasvun vuoksi.
Siirtomenojensuurin erä olivat 24,3 miljardin markan valtionavut kotitalouksille. Ne supistuivat 1,5 prosenttia edellisvuodesta. Valtionavut elinkeinoille kasvoivat 14,9 prosenttia ja valtionavut kunnille 2,5 prosenttia. Ne nousivat 8,4 miljardiin ja 20,6 miljardiin markkaan.
Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi 15 prosenttia tammi-kesäkuussa
Rakennusyritysten liikevaihto oli Tilastokeskuksen mukaan tämän vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla 15 prosenttia suurempi kuin viime vuoden vastaavana ajanjaksona.
Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli 19 prosenttia ja toisella neljänneksellä 13 prosenttia.
Talonrakennusyritysten liikevaihto lisääntyi tammi-kesäkuussa 18 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna. Maa- ja vesirakennusalan yritysten liikevaihto kasvoi vastaavasti 7 prosenttia.
Rakennusyritysten maksama palkkasumma oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla 16 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Talonrakennusalan palkkasumma kasvoi 19 prosenttia ja maa- ja vesirakennusalan palkkasumma 7 prosenttia.
Teollisuusyritysten liikevaihdon vahva kasvu jatkuu
Teollisuusyritysten liikevaihto oli Tilastokeskuksen mukaan huhti-kesäkuussa 19 prosenttia suurempi kuin viime vuoden vastaavana ajanjaksona. Eniten liikevaihto kasvoi vientiteollisuudessa.
Mainitulla kolmen kuukauden ajanjaksolla liikevaihto laski vuotta aiemmasta vain mineraalien kaivussa sekä sähkö-, kaasu- ja vesihuollossa.
Liikevaihto kasvoi huhti-kesäkuussa eniten sähköteknisessä teollisuudessa, 44 prosenttia. Myös metallien jalostuksen liikevaihto oli peräti 42 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.
Kemianteollisuuden sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto lisääntyi 16 prosenttia. Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto kasvoi huhti-kesäkuussa 13 prosenttia ja puu- ja paperiteollisuuden liikevaihto 12 prosenttia vuotta aiemmasta.
Teollisuusyritysten maksama palkkasumma kasvoi huhti-kesäkuussa 10 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Palkkasumma kasvoi eniten sähköteknisessä teollisuudessa, 20 prosenttia.
Palkkasumma kasvoi kaikilla muilla toimialoilla paitsi sähkö-, kaasu- ja vesihuollossa, jonka palkkasumma oli tarkasteluajanjaksona vuoden takaisella tasolla.
Palkkasumma kasvoi kesäkuussa poikkeuksellisen voimakkaasti. Tämä johtuu lomarahojen ja lomakauden palkkojen maksamisen ajoittumisesta eri tavoin kuin vuotta aiemmin.
Teollisuuden liikevaihto- ja palkkasummatilasto kuvaa yrityksiä, joiden päätoimiala on teollisuus. Indeksien laskenta perustuu verottajan arvonlisävero- ja työnantajasuoritustietoihin, joita täydennetään Tilastokeskuksen kyselyn aineistolla.
Bruttokansantuote kasvussa viime vuoteen verrattuna
Suomen bruttokansantuote kasvoi huhti-kesäkuussa 4,5 prosenttia verrattuna viime vuoden huhti-kesäkuuhun. Kasvusta yli puolet, 2,6 prosenttiyksikköä, tuli metalliteollisuudesta.
Talouden kasvu pohjautui yksityiseen kulutukseen sekä vientiin. Kotitalouksien kulutusmenot lisääntyivät yli 4 prosenttia, vaikka autokauppa hiipui vuoden toisella neljänneksellä.
Tuotannon nopea kasvu jatkui metalliteollisuudessa, jonka tuotanto lisääntyi 18 prosenttia vuoden toisella neljänneksellä. Puu- ja paperiteollisuuden huhtikuisen lakon vuoksi alan tuotanto ei kasvanut.
Muista aloista kasvoivat teollisuus, rakentaminen ja kaupan tuotanto. Viennin ja tuonnin määrät kasvoivat noin 12 prosenttia.
EU-maissa bruttokansantuote kasvoi vuoden toisella neljänneksellä Eurostatin mukaan 3,7 prosenttia verrattuna edellisvuoteen.
Koonnut: IA
29.9.2000
