Nieriän kasvatuksesta kehitetään tuottavaa
Arktinen lohikala nieriä (Salvelinus alpinus) näyttää lupaavalta saaliilta niin kalankasvattajille kuin kulinaristeillekin.Suomessa tumman lohikalan kaupallinen kasvatus ruokakalaksi on vasta nuorta, mutta Ruotsissa, Norjassa, Islannissa, Skotlannissa ja Kanadassa nieriän kasvatus on jo vakiintunut ja tuotanto hyvässä kasvussa.
Suomen nieriätuotanto liikkuu Suomen Kalankasvattajaliiton mukaan muutamissa kymmenissä tuhansissa kiloissa. Maailman kokonaistuotannoksikin arvioidaan vain reilut kaksi miljoonaa kiloa, kun kirjolohta yksin Suomi tuottaa noin 16 miljoonaa kiloa vuosittain.
Ruotsissa nieriää tuotetaan noin puoli miljoonaa kiloa vuodessa ja tuotannon arvioidaan kasvavan kolmanneksella vuosittain. Islanti on tämän hetken ykkösmaa miljoonalla kilollaan.
Kylmää vettä vaativa nieriä on profiloitunut kirjolohta huomattavasti arvokkaammaksi lohikalaksi. Kahdeksaa kymppiä hipova kuluttajakilohinta nousee ainakin kolmanneksen kirjolohta kalliimaksi, mutta selittyy herkun harvinaisuudella ja nieriän hitaammalla kasvulla.
Kotikokki ei vielä hevin saa nieriää kalatiskiltä saalikseen. Säännöllisesti kotimaista kasvatettua nieriää on saanut suurten kaupunkien myymälöistä vasta noin kolmen vuoden ajan. Nieriä myydään hieman alle kilon painoisena, kirjolohi taas puolitoistakiloisena.
Arvokalaa myös tuodaan, erityisesti Ruotsista, jossa suomalaisillakin kasvattajilla on omia kasvattamoitaan. Tarkkoja tuotanto- tai tuontimääriä ei kuitenkaan ole eroteltu Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) ylläpitämiin tilastoihin, koska nieriä lasketaan vielä summittaiseen luokkaan "muut".
Tunturijärvestä kestävään kehitykseen
Luonnonvaraisena nieriä elää Lapin tunturijärvissä ja Saimaan kylmissä syvänteissä. Se ei vaella, kuten muut lohikalat. Lapin pieni nieriä tunnetaan myös rautuna.
Hyvän kasvatin nieriästä tekee sen myöhäinen sukukypsyys, jolloin se käyttää ensimmäiset vuotensa kasvuspurttiin.
Luonnossa ominaisuus on sen sijaan johtanut kalan vähentymiseen, koska nuoret kalat ovat jääneet liian usein verkkoon ennen kuin ne ehtivät lisääntyä. Uhanalaiseksi päässyttä Saimaan nieriää suojellaankin kalastuskielloin ja poikasistutuksin sen luonnollisilla elinpaikoilla.
Kalankasvattajille nieriän kasvatusystävällisyyttä tukee myös se, että vaaleapilkkuinen veijari viihtyy tiheissäkin parvissa, kunhan veden laatu pysyy puhtaana ja viileänä. Parhaiten kala on kotonaan noin kymmenasteisessa vedessä.
Kaikki Suomen 5-10 nieriää kasvattavaa ruokakalalaitosta pitää kaloja maalle rakennetussa allashallissa, joihin vesi saadaan kylmästä luonnonlähteestä. Altaissa on vähän vettä käyttävä kiertovesijärjestelmä, ja vesi puhdistetaan biologisesti ennen kuin se pääsee luontoon.
RKTL:n Saimaan kalantutkimus- ja vesiviljelylaitoksen johtaja Markku Pursiainen katsoo, että nieriänkasvatusta pitää kehittää nimen omaan kestävän kehityksen mukaisesti.
Ruotsissa kalaa kasvatetaan pääasiassa verkkokasseissa pohjoisen suurissa järvissä. Suomessa nieriää kokeiltiin Itämeressä verkkokasseissa, mutta tuotanto on nyt siirtynyt kokonaan altaisiin.
Ei nimi nieriää pahenna
Ruokanieriänkasvatuksen pioneereihin kuuluu Myrskylän Hautomo Oy Myrskylässä. Biologi Riitta Myyrä on tyytyväinen Saimaan nieriän kasvuun ja uskoo, että laitoksen tuotantoa lisätään nykyisestä kymmenestä tuhannesta kilosta lähivuosien aikana.
Kolmessa vuodessa nieriä on tullut kuluttajille jokseenkin tutuksi, mutta markkinointia haittaa Myyrän mukaan edelleen kalan omituinen nimi, jonka perusteella moni yhdistää sen ankeriaan sukulaiseksi. Maku ei sen sijaan karkota ketään, päinvastoin.
- Maultaan nieriä on pehmeä ja murea. Siinä on vähemmän rasvaa kuin kirjolohessa, joten esimerkiksi graavina nieriä on helposti haukattavaa, Myyrä kuvailee.
Suomessa nieriää ei ole jalostettu ruokakalaksi, vaan kasvatukseen on valittu nopeimmin kasvavia luonnonkantoja. Muissa Pohjoismaissa kantoja on testattu enemmänkin ja kasvua jalostettu tehokkaammaksi.
Pohjoismaiset nieriäasiantuntijat kokoontuivat syyskuun puolivälissä Suomeen Punkaharjulle vaihtamaan kokemuksia arktisesta kasvatistaan. Yhteistyötä pyritään lisäämään ja luomaan nieriälle yhtenäinen, kansainvälinen markkinointistrategia.
FF-IA
29.9.2000
