Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







"Ikuiset opiskelijat" vievät osansa

Yliopisto-opiskelu ammattikorkeakoulutusta halvempaa



Yliopisto-opiskelijoiden opiskelua rahoitetaan ammattikorkeaopiskelijoita vähemmän, ilmenee opetusministeriön laskelmista.


Noin 6 000 markan vuotuista laskennallista eroa selittää kuitenkin se, että yliopistoissa rahoitusta ei ole sidottu tiettyyn aikarajaan.

Kun kaikki nykyiset yliopisto-opiskelijat "ikuisia opiskelijoita" myöten lasketaan mukaan, opiskelun vuosibudjetiksi tulee tämänhetkisin varoin noin 27 000 markkaa.

Ammattikorkeaopiskelijan ensi vuoden "yksikköhinta" sen sijaan on 33 100 markkaa, mutta rahaa jaetaankin vain tutkintoon varattujen vuosien ajan.

Jos yliopistopuolella laskettaisiin vastaavasti mukaan vain viiden ja puolen viime vuoden aikana opintonsa aloittaneet, henkilökohtainen rahoitusosuus kipuaisi 36 000 markkaan.

Opetusministeri Maija Rask (sd.) esitteli lukuja keskiviikkona Helsingin yliopiston ja ammattikorkeakoulujen neuvottelukunnan kokouksessa Helsingissä.

Ministeriössä yliopisto-opiskeluun on laskettu 60 prosenttia akateemisesta perusrahoituksesta. Loput rahat kuuluvat periaatteessa tutkimukseen.

Ammattikorkeakoulujen varoista 57 prosenttia tulee valtiolta, loput kunnilta, kun taas yliopistojen perusrahoitus maksetaan kokonaan valtion budjetista.


Opintojen kesto yhä murheena

Laskelma sai kokousväen kyselemään, pitäisikö ammattikorkeakoulujenkin saada rahaa myös opintoaikansa ylittäneille tai yliopistojen rahoitus rajata opintojen laskettuun kestoon.

Rask puolestaan patisteli yliopistoja tehostamaan opintojen ohjausta. Hän huomautti tuoreimpien tilastojen kertovan, että 7,5 vuoden opiskelun jälkeen vain vähän yli puolet eli 57 prosenttia opiskelijoista on suorittanut akateemisen perustutkintonsa. 13,5 vuotta opiskelleista tutkinnon on saanut valmiiksi 72 prosenttia.

- Ei tätä raha yksin ratkaise, opetusministeri arvioi. Keskustelussa kuitenkin muistutettiin, että etenkin tietotekniikan opinnot jäävät kesken työpaikan löydyttyä, eivätkä yliopistot siten yksin voi olla vastuussa valmistumisesta.

Hallituksen antaman lakiesityksen mukaan yliopistot saavat vuodesta 2002 alkaen automaattisesti sovittuja tutkintomäärien lisäyksiä vastaavan lisärahoituksen. Vastaavasti tutkintotavoitteiden alittaminen leikkaisi seuraavien vuosien rahoitusta.


Opiskelun kustannukset eri asteilla

  • Esiopetus 20 000 mk
  • Peruskoulu 25 00 mk
  • Lukio 22 000 mk
  • Ammatilliset oppilaitokset 39 000 mk
  • Ammattikorkeakoulut 33 000 mk
  • Yliopistot 27 000 mk (kaikki opiskelijat)/ 36 000 mk (alle 5,5 vuotta opiskelleet)

Yliopisto-opiskelua lukuunottamatta luvut ovat ensi vuodeksi laskettuja keskimääräisiä laskennallisia yksikköhintoja (lähimpään tuhanteen markkaan pyöristettyinä).

Yliopisto-opiskelijan rahoitus on laskettu jakamalla opetuksen osuus (60 %) yliopistojen perusrahoituksesta kaikkien opiskelijoiden määrällä ja alle 5,5 vuotta opiskelleiden määrällä. Mukana ei näin ole tutkimukseen varattua rahoitusta.

STT-MH
29.9.2000


Kotimaa -sivulle