EU vahvisti pakolaisrahaston perustamisen
Euroopan unioni on sopinut pakolaisrahaston perustamisesta. Pitkään vireillä ollut hanke vahvistettiin torstaina sisäministerien kokouksessa. Rahasto sisältyy viime vuonna pidetyn Tampereen EU-huippukokouksen päätöksiin.
Sisäministeri Ville Itälän (kok.)
mukaan Suomi saa rahastosta 2,7 miljoonaa euroa
eli noin 16 miljoonaa markkaa.
Rahasto on kooltaan 216 miljoonaa euroa viiden
vuoden aikana. Potista kymmenen miljoonaa
euroa varataan vuosittain yllättäviä
pakolaisaaltoja varten. Tällöin rahaa voidaan
käyttää esimerkiksi kiireellisissä
evakuointioperaatioissa.
Ratkaisu takaa jokaiselle maalle vähintään 1,5
miljoonaa euroa. Sen lisäksi maat saavat
rahoitusta suhteessa sen mukaan, miten paljon
niillä on turvapaikkaa tai muuta suojelua hakevia
ihmisiä.
Vuoden 1998 hakijamäärien perusteella Suomi saa
noin 2,7 miljoonaa euroa. Jako tapahtuu siten,
että ensimmäisenä vuonna summa on puoli
miljoonaa euroa ja pienenee sen jälkeen
asteittain.
Suomi toivoi saavansa hieman
suuremman kokonaisosuuden eli noin 3,3
miljoonaa.
Rahaston tarkoituksena on jakaa pakolaisten
vastaanotosta koituvia kuluja jäsenmaiden
kesken. Lisäksi rahastosta voidaan myöntää
komission aloitteesta varoja tutkimukseen,
pilottihankkeisiin, jäsenmaiden väliseen
kokemuksenvaihtoon ja tekniseen apuun.
EU:n komissio järjestää ensi viikolla kokouksen,
jossa käyttökohteita yksilöidään tarkemmin.
Jäsenvaltiot voivat esittää tällöin toiveitaan.
Suomessa rahoja voidaan käyttää esimerkiksi
pakolaisten työ- ja opiskelutoiminnan
edistämiseen.
Ensimmäiseen EU-ministerikokoukseensa
osallistunut Ville Itälä totesi, että rahaston
tarkoituksena on helpottaa niiden maiden
taakkaa, joihin kohdistuu suurimmat paineet.
- Tietysti tuki suunnataan sinne, missä
turvapaikan hakijoiden määrä on suurin, Itälä
sanoi.
Saksa tulee saamaan suurimman yksittäisen
summan rahastosta, koska sillä on eniten
turvapaikan hakijoita.
Romanian ja Bulgarian viisumivapaus siirtyi
Sisäministerit keskustelivat myös esityksestä
vapauttaa viisumipakko mm. Romanian ja
Bulgarian osalta, mutta päätöksiä ei tehty. EU:n
parlamentilta pyydetään asiasta uutta lausuntoa,
koska esitystä on muutettu.
Monissa jäsenmaissa,
erityisesti Saksassa ja Belgiassa on esiintynyt
epäilyjä Romanian ja Bulgarian osalta.
- Katsottiin kuitenkin, että Romanialla ja
Bulgarialla on EU:n hakijamaina sellainen asema,
että Suomikin voisi lähteä mukaan
puheenjohtajan ehdotukseen, Ville Itälä sanoi.
STT-MH
29.9.2000
Politiikka -sivulle
|