Lasten pariin työhön otettavien rikostaustat selvitettävä
Oikeusministeriön asettama työryhmä ehdottaa, että luodaan menettely lasten kanssa työskentelemään palkattavien henkilöiden rikostaustan tarkastamiseksi.Menettely koskisi kaikkia, joiden työhön olennaisesti kuuluu alaikäisten kasvatus, opetus, hoito tai huolenpito. Henkilön, joka valitaan tällaisiin työtehtäviin, tulisi toimittaa työnantajalle rikosrekisteriote.
Työryhmä luovutti asiaa koskevan ehdotuksensa tiistaina oikeusministeri Johannes Koskiselle (sd.).
Ehdotetun menettelyn tarkoituksena on suojata lapsia ja varmistaa heidän oikeuttaan turvalliseen ympäristöön. Tavoitteena on vähentää lasten riskiä joutua seksuaalisesti hyväksikäytetyksi, väkivallan kohteeksi tai houkutelluksi huumausaineiden käyttöön.
Tiedot seksuaali-, väkivalta- ja huumausainerikoksista
Ehdotuksen mukaan lasten tai nuorten kanssa työskentelemään valitun henkilön tulisi toimittaa työnantajalle rikosrekisteriote.
Siitä tulisi käydä ilmi, onko hänet tuomittu sukupuolisiveellisyyttä loukkaavasta teosta, seksuaalirikoksesta, törkeästä henkeen tai terveyteen kohdistuvasta rikoksesta taikka huumausainerikoksesta.
Otteessa mainittavia lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia olisivat sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapito, lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö sekä seksuaalipalvelujen ostaminen nuorelta.
Henkilö voisi olla sopimaton lasten kanssa työskentelyyn myös siinä tapauksessa, että hänet on tuomittu esimerkiksi raiskauksesta, seksuaalisesta hyväksikäytöstä tai sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämisestä silloinkin, kun rikoksen uhri ei ole lapsi tai nuori.
Samoin syyllistyminen vakavaan väkivaltarikokseen saattaisi merkitä sitä, että henkilön työskentely lasten parissa voitaisiin estää. Tällaisia rikoksia ovat tappo, murha, surma, törkeä pahoinpitely tai törkeä ryöstö.
Huumausainerikokseen syyllistyneen henkilön kohdalla voisi työryhmän mielestä olla olemassa riski, että tämä välittäisi huumeita lasten keskuudessa. Huumausainerikoksen ja törkeän huumausainerikoksen ohella otettaisiin huomioon myös esimerkiksi huumausainerikoksen valmistelusta tai edistämisestä annettu tuomio.
Sen sijaan huumausaineen käytöstä annettu sakkorangaistus ei näy rikosrekisterissä eikä siis vaikuttaisi työhönottoon.
Koskisi uusia työntekijöitä
Rikosrekisteritietojen tarkastaminen koskisi kaikkia henkilöitä, joiden työhön olennaisesti kuuluu alaikäisten kasvatus, opetus, hoito tai muu huolenpito ilman huoltajan läsnäoloa.
Heitä ovat mm. päivähoidon, lastensuojelun ja perhekotien hoitajat, koulujen opettajat, nuoriso- ja osin liikuntatoimen ohjaajat sekä sairaaloiden lastenosastojen hoitajat.
Menettelyä sovellettaisiin sekä julkisen että yksityisen työnantajan palvelukseen otettaviin.
Tietojen tarkastaminen koskisi uusia virkaan tai työsuhteeseen valittuja henkilöitä ja niitä, jotka siirtyvät työpaikassaan uusiin tehtäviin lasten tai nuorten pariin. Myös harrastustoiminta kuuluisi menettelyn piiriin, jos toiminnan järjestäjä palkkaa henkilön työsuhteeseen. Kaikkiaan menettelyä sovellettaisiin useisiin tuhansiin henkilöihin vuodessa.
Menettelyn ulkopuolelle jäisivät lyhytaikaiset, vuodessa yhteensä alle kuukauden kestävät sijaisuudet sekä vapaaehtoinen kansalaistoiminta.
Työryhmä katsoo, että vapaaehtoistyön osalta asiaa tulisi selvittää vielä erikseen, sillä hyväksikäyttöön taipuvaiset henkilöt saattavat hakeutua vapaaehtoispuolelle, jossa taustoja ei tarkasteta.
Työnantajan vaadittava ote
Vastuu rikosrekisteritietojen tarkastamisesta olisi työnantajalla. Työnantajan olisi vaadittava tehtävään valitulta työnhakijalta rikosrekisteriote ennen työhönottoa. Ote ei saisi olla vuotta vanhempi. Se olisi palautettava työntekijälle viipymättä tarkastamisen jälkeen.
Useimmiten riittäisi, että ote vain näytetään työnantajan edustajalle. Työnantajalla ei olisi oikeutta kerätä ja tallettaa tietoja.
Rikosrekisterissä oleva merkintä ei merkitsisi nimityskieltoa, vaan henkilön soveltuvuus kyseiseen tehtävään olisi työnantajan harkinnassa.
Lasten ja nuorten kanssa työskentelemään hakeutuvien rikostaustan selvittäminen on yleistä Länsi-Euroopan maissa. Norjassa menettely on ollut voimassa vuodesta 1996 ja Ruotsissa se on tulossa voimaan ensi vuonna.
Eduskunta edellytti viime lokakuussa antamassaan lausumassa, että lainsäädäntöä täydennetään vuoden 2000 aikana säännöksillä, joilla voidaan selvittää lasten ja nuorten kanssa työskentelemään hakeutuvien tausta niin, ettei näihin tehtäviin oteta henkilöitä, jotka on tuomittu lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista.
Nyt valmistunut työryhmän ehdotus koskee usean ministeriön hallinnonalaa. Näiden ministeriöiden kesken on sovittu, että hankkeen jatkovalmistelusta päätetään sosiaalipoliittisessa ministerityöryhmässä.
Ehdotuksesta pyydetään lausunnot ja sen jälkeen hallituksen esitys pyritään valmistelemaan pikaisesti niin, että se voitaisiin saada käsiteltäväksi eduskunnan edellyttämässä aikataulussa.
IA
29.9.2000
