Väitöstutkimus:
Marjoja pitää syödä monipuolisesti
Marjoja kannattaa syödä monipuolisesti, koska eri marjoilla on omat vahvuutensa, todetaan Kuopion yliopistossa viime lauantaina tarkastetussa väitöskirjassa.Elintarviketieteiden maisteri Sari Häkkinen selvitti tutkimuksessaan flavonolien ja fenolilihappojen suhteellisia osuuksia ja pitoisuuksia kotimaisissa marjoissa.
Flavonolit ja fenolihapot ovat kasviksissa, hedelmissä, teessä ja punaviinissä olevia antioksidantteja eli hapettumisen estoaineita, joihin liitetään monia terveydelle edullisia vaikutuksia.
Tutkimuksen mukaan karpalossa, juolukassa, mustaherukassa ja variksenmarjassa flavonolien kokonaispitoisuudet (100-200 milligrammaa kilossa) olivat suuremmat kuin yleisesti käytettävissä hedelmissä ja kasviksissa lukuunottamatta sipulia, lehtikaalia ja joitakin salaatteja.
Myös marja-aroniassa, pihlajanmarjassa ja tyrnimarjassa flavonolipitoisuus oli suuri (yli 50 mg/kg). Mesimarja, vadelma, lakka ja mansikka puolestaan sisälsivät runsaasti ellagihappoa, joka on eräs fenolihapoista.
Mehustus vie flavanoleja
Hillossa oli keittämisen jälkeen jäljellä 80 prosenttia marjojen flavonoleista ja ellagihaposta. Hillon valmistuksessa marjoista hävisi flavonoleja vähemmän kuin survottaessa.
Perinteisillä mehustusmenetelmillä vain 15 prosenttia flavonoleista uuttui mehuun - suurin osa jäi kiinteään aineeseen. Mehuasemien kylmäpuristustekniikka on parempi, sillä siinä yli 40 prosenttia flavonoleista jäi mehuun.
Säilytys pakastimessa vaikutti eri tavoin eri marjoihin. Esimerkiksi puolukan kvertsiinipitoisuus (eräs flavonoli) laski 40 prosenttia, mutta mustaherukan säilyi ennallaan, kun kokonaisia marjoja pidettiin pakastimessa yhdeksän kuukautta.
Mansikkalajikkeiden pitoisuuksissa havaittiin eroja. Sen sijaan perinteisellä tekniikalla ja luomu-menetelmällä viljeltyjen mansikoiden välillä ei selviä eroja havaittu.
Aiempien tutkimusten mukaan näiden antioksidanttien runsas saanti ravinnosta pienentää sydän- ja verisuonitautien riskiä. Niiden on myös osoitettu estävän koe-eläimillä syöpäkasvainten muodostumista.
STT-IA
3.11.2000
