DNA-sirut avanneet geenien maailman tutkijoille
Geenien merkitys esimerkiksi tautien puhkeamisessa on avautumassa uudella tavalla myös suomalaisille tutkijoille.Uudella DNA-sirutekniikalla voidaan tutkia samanaikaisesti jopa kymmenien tuhansien geenien vuorovaikutusta, kun aiemmin kyettiin katsomaan vain yhtä tai korkeintaan muutamaa geeniä kerrallaan, sanoo Turun yliopiston biotekniikan keskuksen johtaja, professori Riitta Lahesmaa.
Lahesmaa uskoo, että uuden tekniikan avulla voidaan kehittää parempia menetelmiä taudinmääritykseen sekä täsmällisemmin toimivia lääkkeitä.
Tulevaisuudessa ehkä myös yksittäisten potilaiden erot voidaan huomioida nykyistä paremmin hoitomenetelmiä valittaessa.
Lahesmaan oma tutkimusryhmä esimerkiksi pyrkii kehittämään testin, jolla diabetekselle alttiit riskiryhmät voitaisiin tunnistaa mahdollisimman varhain, jolloin hoitokin päästäisin aloittamaan ajoissa ja pahoja liitännäissairauksia voitaisiin ehkäistä.
Turussa tuotetaan siruja koko maahan
Turun yliopiston biokeskuksessa on jo parin vuoden ajan rakennettu DNA-sirutekniikan käytön mahdollistavaa järjestelmää. Tarkoituksena on, että siellä tuotetaan DNA-siruja myös Suomen muiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten käyttöön.
Yhdysvalloissa DNA-sirutekniikkaa on käytetty jo viitisen vuotta. Meillä sitä vasta aloitellaan, mutta Lahesmaan mukaan Suomi on alalla kuitenkin aivan eurooppalaisen kärjen tuntumassa.
Järjestelmä on jo valmis Turun biokeskuksen käyttöön. Käytössä on robotti, joka kykenee valmistamaan samanaikaisesti 150 sirua.
Muiden tutkimuslaitosten käyttöön siruja voidaan tuottaa jo ensi vuoden alusta. Ennen sitä on kuitenkin monistettava riittävä määrä geenejä sekä kouluttaa käyttäjät tekniikan yksityiskohtiin, matemaattisiin menetelmiin ja tulosten tulkintaan.
Geenien maailma aukeaa tutkijoille
Geenien maailma on DNA-sirujen ansiosta avautumassa tutkijoille aivan uudella tavalla. DNA-siru on mikroskooppilasi, josta on käytetty myös nimityksiä geenisiru ja geenilastu.
Tälle mikroskooppilasille voidaan siirtää pienen pienellä kynällä jopa 10 000 geenin DNA-pätkää pieninä pisaroina. Tämän geenipisaran päälle pudotetaan tutkittavia näytteitä ja syntyvästä reaktiosta tehdään johtopäätöksiä.
Geenin aktiivisuus paljastuu väristä
DNA-sirutekniikkaa käytettäessä lasille siirretään aina kaksi näytettä eli varsinainen tutkittava näyte sekä näyte, johon sitä voidaan verrata.
Jos tutkittava näyte on esimerkiksi syöpäsolu, vertailukohteena on normaalisolu. Toinen näytteistä värjätään vihreäksi ja toinen punaiseksi.
Molempia näytteitä lisätään sirulle kiinnitettyjen geenien päälle, jolloin osa pisaroista muuttuu punaisiksi ja osa vihreiksi täpliksi. Värien perusteella voidaan sitten päätellä, onko geenin aktiivisuus näytteen vaikutuksesta lisääntynyt tai vähentynyt.
Jos esimerkiksi jokin geeni on erityisen aktiivinen syöpäsolussa, voidaan tutkia, mikä tämän geenin merkitys on syövän puhkeamiselle.
Diabetes-testi löytäisi riskiryhmät ajoissa
Lahesmaan oma tutkimusryhmä on juuri aloittanut yhteistyössä professori Olli Simellin tutkimusryhmän kanssa tutkimuksen, jossa pyritään selvittämään DNA-sirutekniikalla diabeteksen puhkeamiseen vaikuttavia tekijöitä.
Nykytietämyksen mukaan geneettinen virhe elimistön puolustusjärjestelmässä aiheuttaa sen, että haiman insuliinituotanto pysähtyy.
Geneettisen perimän ja ympäristötekijöiden merkitystä ei kuitenkaan tarkasti tunneta, eli ei tiedetä, miksi toiset sairastuvat ja toiset eivät.
Aiemmissa tutkimuksissa on geenivirhettä voitu yleensä etsiä vain yhdestä geenistä kerrallaan. Uuden tekniikan ansiosta taudin puhkeamista selittäviä virheitä voidaan etsiä geenien välisiä viestintäreiteistä ja -verkoista.
STT-MH
3.11.2000
