Ehdollista vankeutta koskevat säännökset uudistetaan
Hallituksen torstaina hyväksymän esityksen mukaan ehdollisen vankeuden asema rangaistusjärjestelmässä säilyisi keskeisiltä osin ennallaan.Ehdollinen vankeus tarkoittaisi kuten nykyisinkin sitä, että rangaistus tuomitaan ja vain sen täytäntöönpano lykkääntyy tuomiossa määrätyn pituiseksi koeajaksi. Kuten nykyisinkin, ehdollisena voitaisiin määrätä enintään kahden vuoden vankeusrangaistus.
Laissa säädettyjä ehdollisen vankeuden edellytyksiä tarkennetaan. Nykyisin rangaistus voidaan määrätä ehdolliseksi, jollei yleisen lainkuuliaisuuden ylläpitäminen vaadi rangaistuksen tuomitsemista ehdottomana.
Esityksen mukaan harkittaessa vankeuden määräämistä ehdollisena olisi otettava huomioon rikoksen vakavuus, rikoksessa ilmenevä tekijän syyllisyys ja tekijän aikaisempi rikollisuus.
Näitä perusteita käytetään yleisesti harkinnassa nykyisinkin. Uusilla säännöksillä pyritään kuitenkin yhtenäistämään rangaistuskäytäntöä.
Alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta ei edelleenkään saisi tuomita ehdottomaan vankeusrangaistukseen, elleivät painavat syyt sitä vaadi.
Ehdolliseen vankeuteen liittyvä koeaika säilyisi nykyisenä eli olisi vähintään vuosi ja enintään kolme vuotta.
Ehdollinen vankeus voitaisiin määrätä pantavaksi täytäntöön sellaisen koeaikana tehdyn uuden rikoksen johdosta, josta rikoksentekijä tuomitaan ehdottomaan vankeuteen.
Oheisrangaistukseksi myös yhdyskuntapalvelua
Esityksen mukaan ehdolliseen vankeusrangaistukseen voitaisiin yhdistää uutena lisärangaistuksena yhdyskuntapalvelu. Nykyisen lain mukaan ehdollisen rangaistuksen oheisseuraamuksena voidaan määrätä vain sakkoa.
Yhdyskuntapalvelua voitaisiin tuomita yli yhden vuoden pituisen ehdollisen vankeusrangaistuksen ohella. Ehdollisen vankeuden lisänä yhdyskuntapalvelu olisi lyhyempi kuin itsenäisenä rangaistuksena; sen pituus olisi 20-90 tuntia.
Sakkoa ei enää voitaisi tuomita ehdollisena. Ehdollisesta sakkorangaistuksesta luovuttaisiin, sillä niitä on käytännössä tuomittu vuosittain vain muutamia.
15-20-vuotiaille nuorille rikoksentekijöille tarkoitettu valvonta säilyisi nykyisellään. Sitä koskevia säännöksiä aiotaan tarkistaa vasta sen jälkeen, kun kokeiltavana olevasta nuorisorangaistuksesta on saatu kokemuksia.
Yli puolet tuomioista ehdollisia
Käytännössä vankeusrangaistuksista yli puolet tuomitaan ehdollisena, ja näistä yli puoleen liitetään oheissakko. Vuonna 1998 yli puolet ehdollisista rangaistuksista määrättiin törkeästä rattijuopumuksesta.
Oheissakkoa käytetään etenkin niissä, sillä noin 90 prosenttia oheissakoista tuomitaan törkeästä rattijuopumuksesta.
Suurimmalle osalle ehdolliseen rangaistukseen tuomituista tämä rangaistus jää lajissaan ainoaksi.
Ensimmäisen kerran ehdolliseen vankeusrangaistukseen tuomituista noin viidennes tulee tuomituksi seuraavien 3-5 vuoden kuluessa uuteen ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Tällöinkin uusia ehdollisia rangaistuksia kertyy yleensä yksi tai korkeintaan kaksi.
Kaikista ehdolliseen tuomituista vain kolme prosenttia saa enemmän kuin kaksi uutta ehdollista ensimmäistä tuomiota seuranneiden viiden vuoden aikana.
15-17-vuotiaana rikoksen tehneille nuorille tuomittavista vankeusrangaistuksista ehdollisten osuus on suuri. Ehdottoman vankeustuomion sai 1998 joka kuudes tämän ikäisinä tuomituista.
Nuorten saamista ehdollisista vankeusrangaistuksista tämä jää ainoaksi 40 prosentilla nuorista, ja uusia kertyy yleensä vain yksi tai kaksi. Osalle nuorista kertyy useitakin uusia ehdollisia rangaistuksia.
Tämän 60-80 henkilön suuruisen ongelmaryhmän osuus on noin 10 prosenttia vuosittain ehdolliseen rangaistukseen ensi kertaa tuomituista. Useita ehdollisia tuomioita saaneet päätyvät yleensä myöhemmin myös vankilaan.
Ehdollisia vankeusrangaistuksia määrätään täytäntöönpantaviksi varsin harvoin, viime vuosina vain muutama prosentti kaikista ehdollisista rangaistuksista.
IA
3.11.2000
