Aselepo olikin silmänlumetta
"Uusi ETA" kylvää pelkoa Espanjassa
Uusi baskien sukupolvi on tarttunut aseisiin taistelussa itsenäisen Baskimaan saavuttamiseksi. Terroristijärjestö ETA iskee jälleen missä haluaa ja milloin haluaa.Maanantainen autopommi surmasi kolme ihmistä, joukossa korkea-arvoinen tuomari José Francisco Querol. Viikkoa aiemmin pommi oli koitunut vankilavirkailija Maximo Casado Carreran kohtaloksi.
ETA:n terrori-iskuissa on tapettu tänä vuonna jo enemmän ihmisiä kuin kertaakaan sitten vuoden 1992, jolloin suuri osa järjestön johtoa pidätettiin Etelä-Ranskassa.
Myös aiemmin tänä syksynä pidätettiin lukuisia ETA:n johtaviksi jäseniksi epäiltyjä, minkä jälkeen järjestö ydinjoukon arveltiin olevan hajalla. Mutta vain pari päivää myöhemmin kunnallispoliitikko José Luis Ruiz Casado kaatui luoteihin Barcelonassa.
ETA:n selän murtumisesta olikin osuvampaa puhua syyskuussa 1998, jolloin järjestö julisti yksipuolisen aselevon. Julistus nähtiin tuolloin rauhaneleenä, mutta tosiasiassa sen taakse verhoutui kipeästi kaivattu tulitauko.
Lukuista pidätykset ja poliisin soluttautuminen olivat heikentäneet ETA:a. Aselevon turvin aloitettiin mittavat uudelleenjärjestelyt ja uusien jäsenien rekrytointi.
Reilua vuotta myöhemmin "uusi ETA" oli valmis, ja aselepo lopetettiin 3. joulukuuta 1999. Puolitoista kuukautta myöhemmin everstiluutnantti Pedro Antonio Blanco kuoli pommi-iskussa Madridissa.
Monet ETA:n nykyisen eturivin jäsenistä eivät olleet vielä syntyneetkään vuonna 1959, kun kansallismielisestä PNV -puolueesta eronneet opiskelijat perustivat ETA:n (Euskadi Ta Askatasuna; Baskimaa ja vapaus). Aseellinen taistelu Francon diktatuurin baskisortoa vastaan alkoi vuonna 1968.
Francon kuolema ja Baskimaalle annettu laajennettu itsehallinto eivät kuitenkaan riittäneet taistelun lopettamiseen, ja tähän mennessä ETA:n iskuissa on kuollut jo 800 ihmistä - näistä lähes sata baskiterrorismin verisimpänä vuotena 1980.
Asiantuntijoiden mukaan terrorismin aiheuttamat pelko näkyy jo monella tavalla: ihmiset mm. muuttavan pois Baskimaasta ja välttelevät ryhtymistä poliittisiin tehtäviin.
Poliittinen pattitilanne
Baskikysymys heijastuu Espanjan rajojen ulkopuolelle lähinnä ETA:n tekemien iskujen muodossa. Kuva on kuitenkin puutteellinen, sillä Espanjassa Baskimaan poliittinen kriisi saa vähintään yhtä paljon huomiota osakseen.
Politiikassa kriisi sai alkunsa kesällä 1998 tehdystä salaisesta sopimuksesta, jonka baskien kansallismielisen puolueet PNV ja EA tekivät ETA:n kanssa. Sopimus mukaan ETA:n poliittinen siipi, HB-EH -puolue, saattoi antaa PNV:n johtamalle aluehallitukselle sen kipeästi kaipaamaa tukea.
Espanjan konservatiivisen pääministerin José Maria Aznarin - hänkin ETA:n murhayrityksen uhri (1995) - oli mahdotonta hyväksyä tällaista yhteistyötä, mikä on johtanut puolestaan siihen, että Madridin keskushallinnon ja Baskimaan aluehallinnon suhteet ovat jäissä.
Aznarin kansanpuolueen ja opposition sosialidemokraattien painostuksesta huolimatta Baskimaan pääministeri Juan José Ibarretxe ei ole järjestänyt alueella uusia vaaleja.
Näin ei ole voitu luoda yhteistä poliittista rintamaa terrorismia vastaan. Samalla ETA jatkaa tappamista.
STT-IA
3.11.2000
