Karhut asettumassa talviunilleen
Karhut ovat ensilumien tahdittamina asettumassa talviunilleen. Uni jatkuu maalis-huhtikuuhun saakka.
Karhut ovat tottuneet elämään ihmisten kanssa. Ne ovat Kymen riistanhoitopiirin riistapäällikön Erkki Kiukkaan mukaan myös viisaita valitessaan pesäpaikkaansa. Kaikkien pesäpaikka ei ole tiedossa ja yllätyksiäkin on yhteiselossa tapahtunut.
- Karhun on todettu nukkuneen talviuntaan jopa vain noin sadan metrin päässä asutuksesta, tietää Kiukas.
- Mutta kun pesän paikka tiedetään, siitä on syytä pysyä erossa. Karhulla on yllättävässä tilanteessa vain kaksi menettelytapaa.
- Jos karhua häiritään, esimerkiksi joku metsässä liikkuva kuntoilija tai erämies, se pahimmassa tapauksessa tulee ihmisen päälle. Parhaimmassa tapauksessa se pakenee.
Ruokaa kaikkiruokaiselle karhulle on tänä syksynä Kiukkaan mukaan riittänyt runsaasti. Pian hereillä ovat vain poikkeusyksilöt. Sellaisia ovat pesäpaikallaan häirityt tai vielä ruokaa tankkaavat otsot.
Karhut halajavat Suomen pelloille
Kymen riistanhoitopiirin alueella, joka kattaa entisen Kymen läänin, on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen laskujen mukaan 120 karhua. Eniten niitä on vanhan Parikkalan alueella.
Kaatolupia lokakuun lopussa päättyneeseen jahtiin oli alueelle myönnetty 25 ja niistä on käytetty 22.
Kaakkoisessa Suomessa otsot ovat liikkuvaista joukkoa. Niitä tulee ja menee vilkkaasti yli itärajan. Karhujen halajamia kaurapeltoja ei Venäjän puolella ole, mutta Suomesta niitä löytyy. Sen arvellaan vaikuttavan paljon karhujen esiintymiseen rajan läheisyydessä.
Kiukkaan arvion mukaan 40-60 karhua olisi sopiva määrä Kymen alueella. Runsas karhukanta aiheuttaa törmäyksiä sekä metsissä että maanteillä.
Eri tavoin häiriköineitä karhuja on jouduttu kaatamaan. Mesikämmenten pelko on vaikuttanut jopa sienestämiseen ja marjastamiseen.
Suomessa kaadettiin 91 karhua
Karhuja kaadettiin syyskesällä ja alkusyksystä
koko maassa kaikkiaan 91. Maa- ja
metsätalousministeriö oli asettanut
karhunmetsästykseen 125 karhun kaatokiintiön.
Riistanhoitopiirit myönsivät tästä kiintiöstä 118
lupaa.
Eniten karhuja metsästettiin Pohjois-Karjalassa,
jossa saalistettiin 35 karhua. Alueella liikkui
parhaimmillaan kolmekin sataa
metsästysseuruetta. Kymissä puolestaan
kaadettiin 22 karhua. Molemmissa
riistanhoitopiireissä jäi käyttämättä kolme lupaa.
Laajalla poronhoitoalueella, joka käsittää Lapin
läänin ja osia Kainuun ja Oulun
riistanhoitopiireistä, kaadettiin 20 karhua. Lupia
jäi siellä käyttämättä jo 13 kappaletta.
Etelä-Savossa kaatui 6 karhua (lupia 8),
Kainuussa 4 (lupia 5) ja Keski-Suomessa 2 (lupia
6) ja Pohjois-Savossa 2 karhua (lupia 3).
Metsästäjäin keskusjärjestön mukaan
karhunmetsästys sujui suunnitellulla tavalla, EU:n
luontodirektiivin sääntöjä noudattaen.
Metsästystulos oli 11 karhua enemmän kuin
edellisvuonna.
STT-IA
3.11.2000
Kotimaa -sivulle
|