TT:n toimitusjohtaja Johannes Koroma:
"Nyt eletään vaihetta, jossa tupon tulevaisuus mitataan"
Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton toimitusjohtaja Johannes Koroma on epävarma tulopoliittisen sopimusjärjestelmän tulevaisuudesta. Hänen mukaansa nyt eletään vaihetta, jossa mitataan koko tupon tulevaisuutta. - Uussyndikalismi on voimistumassa. Jos tupo nyt menettää arvonsa, saattaa käydä niin, että sitä pitää uudestaan etsiä monta vuotta, Koroma arvioi.
Toimitusjohtaja Koroman mielestä parhaillaan käytävissä tuponeuvotteluissa on suuri vaara, että tupolla ei enää nähdä olevan sellaista arvoa kuin sillä aikaisemmin oli.
Jotkut työntekijäliitot tuntuvat olevan varmoja omasta vahvasta asemastaan ja uskovat, että saisivat liittokohtaisissa neuvotteluissa paremman tuloksen kuin tulopoliittinen kokonaisratkaisu on tuomassa.
- Ilmeisesti vahvojen liittojen mielestä tupossa pitäisi olla merkittävän paljon muuta hyvää, että näiden liittojen kannattaisi se hyväksyä.
- Tupon alkuperäinen tavoite oli kuitenkin työllisyyden parantaminen, inflaation alentaminen ja ostovoiman nostaminen. Nykyisin se ei näytä enää riittävän sopimuksen tekemiseen, Koroma harmittelee.
- Haluttaisiin lisäksi etuja, joista kaikkia koskevina ei voida liittokierroksella sopia kuten työajan lyhentämistä, sosiaalietuuksien parantamista, luottamusmiesten aseman kohentamista ja laajentamista, sopimisoikeutta tulospalkkaukseen, henkilöstön kehittämiseen jne. Tähän kaikkeen liittyvää vastuuta tuloksesta ei kuitenkaan haluta ottaa.
Tuloveroa "alennettu väärin"?
Merkillepantavaa Koroman mielestä on se, että nytkin tuloveroa on palkansaajajärjestöjen mielestä "väärin alennettu". Aiemmin veronalennuksista haluttiin sopia tuponeuvotteluiden yhteydessä, kun hallitus teki esityksensä neuvottelijoiden toivomusten perusteella.
- Kun Sauli Niinistö ja hallitus nyt käytti sille kuuluvaa budjettivaltaa ja päätti tuloverojen alentamisesta kyselemättä neuvoja työmarkkinajärjestöiltä, sitä ei tupo-ratkaisun kannalta noteerata, Koroma sanoo.
- Vaatimatta saatu ostovoiman huomattavan suuri lisäys ei näytä olevan minkään arvoista.
Koroman mielestä tupo-sopimukset eivät ole mikään itsetarkoitus. Aidot toimialan ja yrityksen kannattavuuteen perustuvat liittoratkaisut olisivat vallan mainioita. Mutta kun meillä korkeasta järjestäytymisasteesta ja hyvästä työttömyysturvasta johtuen avainalojen palkankorotukset muodostuvat kaikille yhteiseksi linjaksi, eivät liittosopimukset ole mikään todellinen vaihtoehto.
Jos jokainen liitto joutuisi arvioimaan palkankorotusten ja työttömyyden välisen yhteyden omien vaatimustensa pohjalta, se saattaisi johtaa alakohtaisesti toisista poikkeaviin tuloksiin. Tähän erilaisuuteen perustuvat USA:n korkeat työllisyysluvut ja vahva talouskasvu.
Huonoin mahdollinen aika neuvotella
Kuluva syksy on monivuotisen tulopoliittisen sopimuksen tekemisen kannalta Koroman mielestä "tietyllä tavoin huonoin mahdollinen ajankohta".
- Jos olisi neuvoteltu loppukeväästä, poikkeuksellista inflaatiota öljyn maailmanmarkkinahinnan nousun ja euron alhaisen kurssin takia ei vielä olisi syntynyt. Jos taas neuvoteltaisiin ensi keväänä, nyt julkistettujen tulosvaroitusten vaikutus olisi suurempi, Koroma perustelee. On suuri vaara, että palkankorotusten mitoituksessa tehdään suhdannevirhe.
Koroma muistuttaa, että elokuussa julkaistu suhdannebarometri osoitti, että teollisuuden mielestä tulevan kuuden kuukauden suhdannenäkymät ovat olennaisesti aiempaa heikommat.
Ensi viikolla julkaistava uusi, usein herkkänä viisarina tunnettu ja aina oikeaksi osoittautunut suhdannebarometri ei ole ainakaan parantamassa teollisuuden suhdannenäkemyksiä.
- Olemme nyt harjanteella, nousu on takana ja alamäki edessä. Koroma uskoo, että euron on pikemminkin vahvistumassa eikä öljyn maailmanmarkkinahinta enää nouse. Uutta inflaatiota ei tule, pikemminkin samat tekijät, jotka sitä nostivat ovat nyt sitä alentamassa. On kaikki syytä uskoa, että nämä tekijät yhdistettynä oikein mitoitettuihin palkankorotuksiin alentavat inflaation Suomessa ensi vuonna kahden prosentin tasolle ja silti palkansaajien ostovoima kasvaa enemmän kuin vuosiin.
Todellisuudessa työttömiä 16 prosenttia
Työntekijäkeskusjärjestöjen 3,8 prosentin palkankorotus- ja työajan lyhentämisvaatimukset merkitsevät Koroman mukaan suurelle osalle teollisuutta yli 7,5 prosentin lisäkustannuksia. Se lisää väistämättä työttömyyttä työvaltaisilla, usein naisvaltaisilla aloilla ja lisää inflaatiota runsaan prosenttiyksikön. Myös SAK on omissa laskelmissaan tunnustanut tämän.
Koroma laskee, että näiden vaatimusten mukainen työvoimakustannusten nousu on liki kolminkertainen verrattuna kilpailijoihin euroalueella. Esimerkiksi Saksassa työvoimakustannukset nousevat ensi vuonna vain kolme prosenttia.
- Tämä merkitsee sitä, että sellainen työ siirtyy pois Suomesta, joka tätä kustannusnousua ei voi siirtää hintoihin. Lähdemme tietenkin siitä, että sopimusta ei sellaisella korotustasolla hyväksytä, Koroma sanoo.
Työnantajaliittojen keskiviikkona esittämässä tarjouksessa tuponeuvotteluihin korostetaan, että inflaatio alenee ja ihmisten ostovoima lisääntyy jopa viisi prosenttia vuodessa kolmen seuraavan vuoden ajan. Kaksi prosenttia tästä lisäyksestä työnantajat laskevat sen perusteella, että työllisyys lisääntyisi.
- Todellinen työttömyysaste Suomessa on 16 prosenttia, kun mukaan lasketaan mm. työvoimakoulutuksessa ja työttömyyseläkkeelle olevat. Parin prosentin vuosittainen työllisyyden kasvu tietäisi kansantaloudelle hyvää.
Euron ja dollarin suhde voi muuttua nopeasti
Koroma muistuttaa, että teollisuuden kasvuluvut eivät ole niin suuret kuin sähkö- ja elektroniikkateollisuuden voimakas kasvu antaa ymmärtää. Jokseenkin koko muu teollisuus jää hänen mukaansa keskimääräisen kasvun alapuolelle. Mediaanikin on runsaan prosenttiyksikön alempana.
- Ei tekstiili- ja vaatetusteollisuus voi maksaa suuria palkankorotuksia metsäteollisuuden halvan euron perusteella saamilla rahoilla.
Tulosvaroituksia on tullut ja tulee näinä päivinä yhä useammalta yritykseltä. Seitsemän vuoden nousukausi on selvästi taittumassa. Vaikka euron devalvoituminen on ollut suomalaiselle vientiteollisuudelle edullista, Koroma ei siirtäisi sen perusteella saatuja tuloja pysyviksi kustannuksiksi.
- Jos ajatellaan, että euro jatkaa Saksan markan uraa, on hyvä muistaa, että D-markan ja Yhdysvaltain dollarin suhde saattoi viime vuosikymmenellä muuttua parissa vuodessa 50 prosenttia. Nykyinen tilanne voi siis heilahtaa helposti toisin päin.
KIRSI JOHANSSON
3.11.2000
