Venäjän kansantalous kasvaa ripeästi
Venäjän kansantalous kasvaa tänä vuonna nopeammin kuin missään muussa Euroopan maassa, valtiotieteen tohtori Pekka Sutela arvioi.
Bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan 6-7
prosenttia, teollisuustuotannon 10 prosenttia,
sijoitusten 20 prosenttia, kulutuksen 10
prosenttia ja reaaliansioiden sitäkin enemmän.
Samaan aikaa työttömyys on laskussa ja inflaatio
on hidastunut.
- Tämä on häkellyttävästi toisenlainen kuva kuin
olemme tottuneet saamaan.
- Venäjä talouden
muutosta kuvaavat mittarit eivät itse asiassa ole
olleet yhtä hyvällä tolalla ainakaan sitten vuoden
1913, Suomen pankin siirtymätalouksien
tutkimuslaitoksen päällikkönä toimiva Sutela
arvioi Suomen Humanistiliiton tilaisuudessa.
Kasvu on erityisen ripeää Suomen lähialueilla
Luoteis-Venäjällä, jossa teollisuustuotannon
lasketaan kasvavan kuluvana vuonna
viidenneksellä.
Pieni ja köyhä
Sutela muistutti, että Venäjä on kasvusta
huolimatta kansainvälisessä vertailussa edelleen
pieni ja köyhä kansantalous, jonka
kokonaistuotanto on pienempi kuin esimerkiksi
Ruotsin. Lisäksi palkkataso on alhainen -
keskipalkka on vajaat sata dollaria kuukaudessa.
Reippaan talouskasvun taustalta löytyy kaksi
merkittävää tekijää. Ulkomaakauppa on kääntynyt
tuottoisaksi Venäjän päävientituotteiden kuten
öljyn hinnannousun takia, ja kotimaista tuotantoa
on avittanut kahden vuoden takainen ruplan arvon
romahdus.
- Ulkomaankaupan arvo on noussut tänä vuonna
noin kolmanneksen lähinnä sen takia, että
keskeisten vientituotteiden
maailmanmarkkinahinnat ovat erittäin korkeat,
mutta myös tuonti kasvoi kahdeksan ensimmäisen
kuukauden aikana kymmenen prosenttia.
- Venäjän
nettovienti eli viennin ja tuonnin erotus tulee
olemaan lähes 20 prosenttia BKT:sta, mikä on
ällistyttävän korkea luku, hän sanoi. Lisäksi
vaihtotase on ylijäämäinen.
Myös Suomen vienti itään vetää nyt hyvin. Suomi
on onnistunut valtaamaan markkinaosuuksia
Venäjällä, sillä itävienti kasvoi kahdeksan
kuukauden aikana 30 prosenttia.
Kassa plussalla
Vuosikymmenen miinuksella pyörinyt
valtionbudjetti on myös ylijäämäinen raskaasta
velkataakasta huolimatta.
Sutela luonnehti
häkellyttäväksi sitä, että julkisen sektorin
verotulojen osuus BKT:sta on noussut vuodessa
seitsemän prosenttiyksikköä. Valtio onkin
kyennytkin kuittaamaan palkka- ja eläkerästejä.
Monien yritystenkin kannattavuus on kohentunut.
- Venäjällä kasvaa nyt kaikki. Yrityksillä ja
pankeilla on rahaa enemmän kuin ne pystyvät
käyttämään.
Kotitalouksien tilanneetta kohentaa työttömyyden
lasku alle yhdeksään prosenttiin. Ruplan arvon
heikkeneminenkin jää tänä vuonna 20 prosenttiin
ja supistuu edelleen ensi vuonna 12-13
prosenttiin, mikä on Sutelasta Venäjän kaltaiselle
maalle varsin hyvä luku.
Kestävään kasvuun?
Venäjällä saattaa olla edessään pitkä ripeän
kasvun kausi.
- Ainakin kasvulla on monta jalkaa, kun sekä
vienti, investoinnit että kulutus kasvavat, Sutela
sanoi.
Suurin yksittäinen selittäjä tämänhetkiselle
kasvulle on hänestä ruplan voimakas
devalvoituminen syksyllä 1998, minkä jäljiltä rupla
on tällä hetkellä aliarvostettu.
- Aliarvostettuun valuuttaan perustuva
vientitulojen kasvattaminen ja
kotimarkkinateollisuuden hintakilpailukyvyn
parantaminen on kasvulääke, jota monet
kansantaloudet ovat käyttäneet. Iso kysymys on
se pystytäänkö tätä ruplan aliarvostusta
ylläpitämään jatkossa.
Kasvulle luo pohjaa sekin, että yhä useampi
venäläisyritys on sopeutunut hyvin
markkinatalouden.
- Ne ovat tehostaneet toimintaansa, supistaneet
kustannuksiaan ja parantaneet tuotteitaan.
Kasvu tyrehtyisi, jos maan johto asettuu
vastustamaan markkinatalousuudistuksia, kehnoa
pankkijärjestelmää ei kehitetä,
investointisuojasta ei huolehdita ja muut
tarpeelliset uudistukset jätetään tekemättä nyt
kun "rahaa tulee joka tuutista", Sutela varoitti.
STT-IA
3.11.2000
Ulkomaat -sivulle
|