EU-maat saamassa luvan soveltaa avoimuuttaan
Kiisteltyä esitystä Euroopan unionin asiakirjojen avoimuudesta ei aiota ulottaa täydellä painolla jäsenmaihin. Euroopan parlamentin mietinnön mukaan jäsenmaa saisi pitkälti itse päättää, luovuttaako se EU-asiakirjan. Esitys sisältyy brittiläisen sosialistin Michael Cashmanin mietintöön asiakirjojen avoimuudesta. Mietintö ei ole vielä lopullinen. Siitä on määrä äänestää parlamentin täysistunnossa kahden viikon kuluttua.
Asiaan perehtynyt virkamies pitää myönteisenä sitä, että jäsenmaihin ei aiota ulottaa ylikansallista harmonisointia. Raportin mukaan asetus koskee nimenomaan toimielimille tehtyjä asiakirjapyyntöjä. Tällöin jäsenmailla olisi oikeus halutessaan toimia avoimemmin.
Jos kansalainen esimerkiksi pyytäisi Suomen viranomaisilta EU-instituution lähettämää asiakirjaa, niin viranomaiset voisivat päättää asiasta kansallisen lainsäädännön pohjalta, toteaa asiaan perehtynyt virkamies.
- Silloin päätökseen voi vaikuttaa mm. näkemys siitä, voisiko luovutus haitata Suomen toimintaa EU:ssa, virkamies sanoo.
Myös europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.) pitää myönteisenä jäsenmaiden mahdollisuutta soveltaa asiaa. Mutta hänkin muistuttaa rajankäynnistä EU:n ja kansallisten etujen välillä silloin, kun kyseessä ovat luottamukselliset asiapaperit.
Asetus asiakirjojen avoimuudesta määrittää ehdot, joiden perusteella kansalaisilla on oikeus nähdä EU:n ministerineuvoston, komission ja parlamentin hallussa olevia asiakirjoja.
Komissio antoi asetusesityksensä alkuvuonna, ja se herätti tuoreeltaan runsaasti arvostelua. Mielipide-erot johtivat kiivaaseen julkiseen sananvaihtoon komission puheenjohtajan Romano Prodin ja oikeusasiamies Jacob Södermanin välillä.
Pakkoluokittelu voi lisätä salausta
Esityksessä on yhä useita ongelmallisia kohtia, vaikka salattavien asioiden lista onkin lyhentynyt alkuperäisestä. Yhtenä epäkohtana pidetään sitä, että asiakirjan luovutusongelmat esitetään ratkaistavaksi merkitsemällä etukäteen, ovatko ne salaisia vai ei.
Nimettömänä pysynyt virkamies arvioi, että käytäntö lisää byrokratiaa ja myös salaamista.
- Luokittelu ei saisi automaattisesti ratkaista sitä, olisiko asiakirja luovutettavissa vai ei. Sellainen asiakirja, joka ei muuten päätyisi salaiseksi, voisi luokittelupakon takia päätyä salattavaksi, virkamies arvioi.
Heidi Hautala on samaa mieltä ja vastustaa etukäteen luokittelua. Hän arvioi, että virkamies mieluummin kirjaa paperit salaiseksi kuin ottaa riskin virkavirheen tekemisestä.
Parlamentin omat intressit sekoittuvat
Vaikealukuisen raportin ongelmana on myös se, että parlamentin intressit yhdistyvät tavallisten kansalaisten oikeuksiin. Tämä ei ole ollut alkuperäinen tarkoitus, kun asetusta valmisteltiin. Asiakirjan toimittaminen parlamentille ei vielä merkitse sitä, että kansalainen näkisi sen.
- Asetuksen pitäisi säädellä nimenomaan kansalaisten oikeutta saada asiakirjoja, Hautala korosti.
Parlamentin vaateiden taustalla on jäsenmaiden tekemä ns. Solana-päätös, jonka parlamentti kanteli EY-tuomioistuimeen. Javier Solanan johdolla EU-maat päättivät salata automaattisesti kaikki EU:n kriisinhallintaan liittyvät asiakirjat. Vain Hollanti, Ruotsi ja Suomi vastustivat ratkaisua.
Hautala toteaa, että mietinnössä on aineksia toimielinten välisistä säännöistä, tietosuojasta ja jopa arkistoasetuksiin kuuluvia määräyksiä. Hautala epäilee, että esitys ei enää siksi pysy oikeusperustassa. Hänen mielestä asiasta pitäisi saada parlamentin oikeuspalvelun lausunto.
STT-IKK
3.11.2000
