Työnantajilta esitys kolmivuotiseksi sopimukseksi
Työnantajat tarjoavat palkansaajille kolmivuotista tupoa. Sopimusesitys nostaisi palkkoja ensi vuonna 1,8 prosenttia ja seuraavana vuonna 1,3 prosenttia. Kolmantena vuonna korotuksen lasketaan veronkevennysten kanssa nostavan ostovoimaa niin ikään viitisen prosenttia. Palkansaajakeskusjärjestöt aikovat jatkaa keskusteluja, vaikka puheenjohtajat torjuivatkin esityksen yksissä tuumin.Työantajapuolen laskelmien mukaan esitys kasvattaisi ostovoimaa viitisen prosenttia ja kohentaisi työllisyyttä parisen prosenttiyksikköä.
- Ehdotus merkitsee, että ylisuurten palkankorotusten aiheuttama uhka työpaikkojen menettämisestä torjutaan ja sen sijaan työllisyys lisääntyy vuosittain noin kahdella prosentilla, TT:n ja Palvelutyönantajien tarjouksessa sanotaan.
Sopimusesitys nostaisi palkkoja ensi vuonna 1,8 prosenttia. Korotus koostuisi 1,2 prosentin yleiskorotuksesta, 0,3 prosentin liittokohtaisesta korotusvarasta ja samansuuruisesta yrityskohtaisesta järjestelyvarasta.
Toiselle vuodelle esitetty 1,3 prosentin korotus koostuisi helmikuun alusta maksettavista prosentin yleiskorotuksesta sekä 0,3 prosentin yrityskohtaisesta järjestelyvarasta.
Kolmannen vuoden korotuksista sovittaisiin esityksen mukaan vuoden 2002 syksyllä päämääränä ostovoiman lisäys viidellä prosentilla. Ostovoiman lisäys koostuisi palkankorotuksista sekä veronkevennyksistä.
Työvoimakustannukset kasvaisivat 3,6 prosenttia
Työantajien mukaan esitys perustuu tulopoliittisen selvitystoimikunnan arvioon, jonka mukaan paras ostovoimakehitys saavutetaan maltillisten sopimuskorotusten ja veronkevennysten yhdistelmällä. Työvoimakustannusten nousu olisi ensi vuonna keskimäärin 3,6 prosenttia.
- Euro-olosuhteissa työvoimakustannuksia ei voi nostaa kilpailijamaita enemmän aiheuttamatta työllisyydelle uhkaa tai työn siirtymistä pois Suomesta, työnantajat katsovat.
Tarjous sisältää myös esityksen tulospalkkausjärjestelmän käyttöönottoa koskevista pelisäännöistä. Niin ikään tarjoukseen sisältyy liitoille järjestelyjä, joilla helatorstain jälkeinen lauantai voidaan saada vapaaksi vuosityöaikaa lyhentämättä.
Työnantajien mielestä esitys turvaa palkansaajille hyvän ostovoiman kasvun.
- Esitys merkitsee pitkäaikaista ja vakauttavaa työmarkkinaratkaisua, joka antaa mahdollisuuden alentaa palkkaverotusta vuoden 2002 inflaatiotarkistusten lisäksi noin neljällä miljardilla markalla. Sillä lievennetään työllisyyttä rasittavaa verokiilaa ja toisaalta vahvistetaan palkansaajien ostovoiman kasvua, työnantajat perustelevat.
Työnantajien mielestä tuloveroalennuksen on kohdistuttava kaikkiin tuloluokkiin. Alemmissa tuloluokissa olisi lisäksi nostettava ansiotulovähennystä kuntien kannalta neutraalisti.
AKAVAn Piekka: Aivan liian matala taso
Akateemisesti koulutettujen palkansaajakeskusjärjestö AKAVAn puheenjohtaja Risto Piekka (kok.) pitää työnantajien tarjoamaa palkankorotustasoa vuosille 2001 ja 2002 aivan liian matalana nykyisessä taloudellisessa tilanteessa.
- Tarjouksesta puuttuu lisäksi AKAVAn edellyttämä koulutuspalkkaerä, joka on erittäin tärkeä akavalainen tavoite, hän sanoo.
Työnantajien ehdotus ei Piekan mukaan myöskään sisällä palkansaajille tärkeää indeksiehtoa eikä ansiokehitystakuuta.
- On myös valitettavaa, että työssä jaksamisen edistämiseen liittyvät ehdotukset ovat hyvin ohuita ja muun muassa työaikapankkijärjestelmän toteuttaminen puuttuu kokonaan, hän sanoo.
SAK:n Ihalainen: Epäuskottava tarjous
SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen (sd.) pitää työnantajien tarjousta epäuskottavana.
- Työnantaja ei näytä henkilöstöään kovin paljon arvostavan, jos arvostusta mitataan tämänpäiväisellä palkkatarjouksella, Ihalainen sanoo.
Hänen mielestään palkankorotukset eivät vastaa edes odotettavissa olevaa hintojen nousua, "mikä merkitsisi reaaliansioiden alenemista".
Ihalaisen laskelmien mukaan palkkamalli on lisäksi suurituloisia suosiva ja epäsolidaarinen.
- Keskituloiselle SAK:laiselle työnantaja tarjoaa kuukaudessa 85 markkaa netto. Näistä numeroista ei sopimuksia synny, hän sanoo.
Tarjoamalla jopa inflaation alittavia korotuksia työnantaja sysää Ihalaisen mielestä vastuun kansalaisten ostovoimasta ja kotimaisesta kysynnästä täysin valtiolle.
- Palkansaajien ostovoiman jättäminen pelkästään verokevennysten varaan tuntuu tässä taloudellisessa tilanteessa perin merkilliseltä, hän ihmettelee.
STTK:n Mäenpää: Tarjous ei riitä
Myös toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää (sd.) pitää työnantajapuolen palkankorotustarjousta "täysin riittämättömänä". Tulokierroksella on hänen mielestään tärkeintä ostovoiman turvaaminen, inflaation hillintä ja työelämän laadulliset uudistukset.
Mäenpää korostaa STTK:n viikko sitten päätettyjen korotustavoitteiden ja palkankorotusmallin olevan oikeudenmukaisia. Hän muistuttaa myös, että tupossa on hillittävä naisten ja miesten välisten palkkaerojen kasvua.
- Koska kaikilla aloilla ei ole toimivia, tehtävien vaativuuteen perustuvia palkkausjärjestelmiä, STTK vaatii tuporatkaisuun mukaan naispalkkaerän. Vaikka naispalkkaerä ei poista sukupuolten välisiä palkkaeroja, se pysäyttää jossain määrin niiden kasvun, Mäenpää sanoo.
Mäenpää korostaa, että tuloratkaisu ei voi olla vain raharatkaisu.
- Palkankorotukset ja työelämän laadulliset
asiat muodostavat kokonaisuuden eikä tuloratkaisua synny, jos palkankorotusten lisäksi laadulliset asiat eivät
edisty.
STTK haluaakin sopimukseen luottamushenkilöiden toimintaoikeuksia koskevat kysymykset, työaikavalvonnan tehostamisen ja muun muassa vuorotteluvapaata koskevan pysyvän lain entisin ehdoin.
ILPO KIURU
3.11.2000
