Vankien muutoksenhakuoikeutta halutaan laajentaa
Vankeusrangaistuskomitea ehdottaa vankien muutoksenhakuoikeuden laajentamista. Komitean ehdotuksen mukaan vangit saisivat oikeuden hakea muutosta sellaisista vankeinhoitoviranomaisten tekemistä päätöksistä, jotka merkitsevät vangin suoritettavaksi tulevan laitosajan pidentymistä. Päätöksistä valitettaisiin käräjäoikeuteen.
Uudistus toteuttaisi tältä osin Suomen perustuslain
vaatimuksen siitä, että jokaisella on oikeus saada
oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös
tuomioistuimen tai muun riippumattoman
lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.
Korkeimman oikeuden oikeusneuvos Markku Arposen
johtama komitea luovutti maanantaina ehdotuksensa
oikeusministeri Johannes Koskiselle (sd.). Hallituksen esitys
asiasta pyritään antamaan eduskunnalle
mahdollisimman pian.
Kyseessä on komitean välimietintö, joka perustuu
oikeusministeriön komitealle keväällä antamaan
lisätoimeksiantoon. Komitean varsinaisen,
vankeusrangaistuksia ja niiden täytäntöönpanoa
koskevan lainsäädännön uudistamista koskevan
ehdotuksen on määrä valmistua ensi vuoden maaliskuun
loppuun mennessä.
Muutoksenhaun piiriin kuuluisivat ehdotuksen mukaan
laitosajan pituutta lisäävät kurinpitorangaistukset ja
ehdonalaisen vapautumisen lykkääminen.
Kurinpitorangaistukset johtuvat yleensä sellaisista
päihde-, väkivalta- ja järjestysrikkomuksista, jotka
täyttävät rikoksen tunnusmerkistön. Nämä rikkomukset
voidaan käsitellä vankilan kurinpitomenettelyssä silloin,
kun teko on niin lievä, että siitä arvioidaan
tuomioistuimessa seuraavan sakkorangaistus.
Jos
rikoksesta seuraa ankarampi rangaistus, rikoksentekijä
on pantava syytteeseen tuomioistuimessa, eikä asiaa
voida käsitellä kurinpitomenettelyssä.
Vangit pääsevät ehdonalaiseen vapauteen yleensä
suoritettuaan kaksi kolmasosaa rangaistuksestaan.
Ehdotuksen mukaan vanki voisi hakea muutosta
päätökseen, jolla ehdonalaiseen vapautumisen
ajankohtaa lykätään tästä.
Ehdonalaiseen
vapautumiseen liittyvä muutoksenhakuoikeus ei koske
rangaistuksensa kokonaan suorittavia pakkolaitos- ja
sakkovankeja eikä armahduksella vapautuvia
elinkautisvankeja.
Kurinpitojärjestelmää halutaan yhtenäistää
Uudistuksen yhteydessä ehdotetaan vankiloiden
kurinpitojärjestelmän yhtenäistämistä. Tämä tarkoittaisi
sitä, että avolaitoksissa siirryttäisiin suljettujen
laitosten kurinpitojärjestelmään. Tällöin avolaitosajan
menettämisseuraamuksesta luovuttaisiin ja sen sijasta
määrättäisiin suoritetun ajan menetys.
Suoritetun ajan
menetys voisi enimmillään olla nykyisen lain mukainen,
eli 20 vuorokautta. Kurinpitorangaistuksen ajan vanki on
eristettynä muista vangeista.
Kurinpitojärjestelmän yhtenäistäminen merkitsisi myös
sitä, että kurinpitorangaistuksesta päättäisi kaikissa
tapauksissa vankilan johtaja. Nykyisin suljettujen
vankiloiden kurinpitorangaistukset on määrätty
laitostasolla, mutta avolaitosajan menettämisestä
päättää oikeusministeriön istunto.
Komitea perustelee uudistusehdotusta käytännön
syillä. Nykyisenkaltaisen kurinpitojärjestelmän
säilyttäminen johtaisi komitean mukaan siihen, että avolaitosajan
menettämistä koskevat muutoksenhaut ohjautuisivat
koko maasta Helsingin käräjäoikeuteen.
Tätä komitea ei
pidä oikeudenkäyntien järjestämisen ja taloudellisten
kustannusvaikutusten vuoksi mahdollisena.
IA
3.11.2000
Kotimaa -sivulle
|