Miehiä perhe ei rasita
Akateemiset urat melko perinteisiä
Akateemisten työntekijöiden urakehitys noudattelee tuoreen tutkimuksen mukaan vielä melko perinteistä mallia. Uusi, asemaltaan ehkä korkeampi työ löytyy samalta alalta tai jopa saman organisaation sisältä.Täysi ammatinvaihto tai satunnainen uratikkailla hyppiminen on vielä harvinaista, vaikka toisin usein kuvitellaan.
Uusilla tai nopeasti kehittyvillä aloilla sitäkin tosin sattuu, kertoo Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskuksen tutkimus. Esimerkiksi viestintä - ja markkinointialalle palkataan kokemuspulan vuoksi väkeä myös muualta.
Myös naisten ja miesten työnjako näyttää tutkija Arja Haapakorven tekemän tutkimuksen mukaan varsin perinteiseltä.
Miehet työskentelevät useammin yksityisen palveluksessa ja päällikkötehtävissä kuin naiset, vaikka asiantuntijatasolla löytyy yhtä paljon molempien sukupuolten edustajia.
Haapakorven mukaan miesten päällikkötittelit ovat tosin osittain harhaa, sillä niitä jaellaan juuri yksityisyrityksissä avokätisemmin kuin julkisella sektorilla.
Yritysmaailmassa toimivan päällikkömiehen ja julkisen alan asiantuntijanaisen työnkuva saattaakin siis olla täsmälleen sama.
Naiset joustavat
Tutkimusta varten haastateltiin satakunta akateemista työntekijää, joista yksikään mies ei maininnut työn ja perheen yhteensovittamista ongelmaksi. Osa naisista sen sijaan otti pulman esiin, ja muutamat sanoivat sovittaneensa työn perheen tarpeisiin.
He olivat esimerkiksi päätyneet koulutukseensa nähden helppoon työhön, jotta perhe-elämäkin hoituisi. Pienten lasten äidit kokivat myös määräaikaiset työsuhteet raskaina.
Selvä muutos akateemisessa työssä on kansainvälistyminen. Työkieli voi monikansallisissa organisaatioissa olla englanti, työtovereina ovat ulkomaiset kollegat, joihin yhteyttä pidetään vaikkapa sähköpostilla, ja esimerkiksi tutkimustehtävissä kalliita aineistoja hankitaan yhdessä ulkomaisten kumppaneiden kanssa.
Kansainvälistymisen myötä on myös syntynyt kokonaan uusia toimenkuvia kuten erilaisten EU-hankkeiden koordinointi.
Akateemisten urat ja toimenkuvat -hankkeen rahoittivat Euroopan sosiaalirahasto ja opetusministeriö. Haastateltavat olivat suorittaneet joko yhteiskuntatieteellisen, kauppatieteellisen, luonnontieteellisen tai maatalous-metsätieteellisen tutkinnon.
Mukana ei siis ollut tiukasti rajattujen ammattikuntien edustajia kuten lääkäreitä, juristeja tai insinöörejä, joiden työnkuvaa yhteiskunnan muutokset muokkaavat luonnostaan hitaammin.
STT-MH
4.2.2000
