Suomi ei luovu komissaarista - suurille jäsenmaille lisää äänivaltaa
Suomi pysyy entisillä linjoillaan EU:n päätöksenteon uudistamisessa. Komissiossa on oltava edustaja jokaisesta jäsenmaasta, mutta vallan jakautumista jäsenmaiden kesken voidaan rukata lisäämällä suurten äänimäärää.Hallitus kertoo tavoitteistaan keskiviikkona eduskunnalle annetussa selonteossa. Tavoitteena on tasapainoinen ratkaisu ennen vuodenvaihdetta. Muuten pelätään laajentumisen viivästyvän.
Edellinen hallitusten välinen konferenssi johti vuonna 1997 Amsterdamin sopimukseen.
Muutoksia tuli, mutta auki jäi keskeisiä päätöksentekoon liittyviä kysymyksiä. EU-maat ovat sopineet, että auki jääneet asiat ovat alkavan sääntöuudistuksen päätehtävä.
Kyseessä ovat komission koko ja kokoonpano, äänten painotus neuvostossa eli ministerikokouksissa sekä määräenemmistökäytännön lisääminen.
Uudistusten kiireellisyyttä lisää laajentuminen, joka näyttää toteutuvan odotettua nopeammin. Kuuden hakijamaan kanssa neuvotellaan jo. Seuraavat kuusi hakijaa aloittavat neuvottelut helmikuussa ja Turkki on otettu ehdokkaaksi.
Hallituksen mielestä EU:n pitää nyt pyrkiä sellaisiin ratkaisuihin, jotka pitävät EU:n toimintakykyisenä, kuinka suurena laajentuminen sitten toteutuukin.
Suomi laati puheenjohtajakaudellaan selvityksen avoimista institutionaalisista kysymyksistä, jonka jäsenmaat hyväksyivät Helsingin huippukokouksessa. Muutamat jäsenmaat sekä EU:n komissio ovat vaatineet laajempaa asialistaa.
Komissaari kustakin maasta
Jos EU:n komissiota laajennetaan nykyisten sääntöjen perusteella kun unioni saa 13 uutta jäsentä, kasvaisi komissaarien joukko 35:een. Suurilla jäsenmailla on nykyisin kaksi komissaarinpaikkaa, mutta Suomen mielestä yksi riittäisi.
Suomi ei kannata ajatusta, että komissioon luotaisiin eriarvoisia komissaarinvirkoja. Jäsenten tulee jatkossakin olla samanarvoisia päätöksenteossa. Esillä on ollut ajatus lisätä varapuheenjohtajien määrää.
Suomen mielestä näin voidaan tehdä, mutta varapuheenjohtajille ei pidä antaa ylimääräistä valtaa.
Hallitus on valmis siihen, että äänten jakoa jäsenmaiden kesken muutetaan. Näin suuret jäsenmaat saavat korvausta siitä, että ne menettävät yhden komissaarin paikan ja joutuvat neuvostossa suhteellisesti huonompaan asemaan, kun pienten maiden lukumäärä ja ääniosuus kasvaa.
Suomen osuus ministerineuvoston äänistä on nyt 3 yhteensä 87 äänestä, eli noin 3,45 prosenttia. Muutoksissa olisi kysymys desimaaleista. Edellytys muutoksille on, että päätöksenteosta päästään muuten tyydyttäviin tuloksiin, hallitus toteaa.
Määräenemmistöpäätöksiin on tähän asti vaadittu 71 prosenttia koko äänimäärästä. Tätä äänikynnystä ei hallituksen mielestä ole syytä muuttaa. Suomi vastustaa ajatusta kaksoisenemmistöstä, jossa äänten lisäksi laskettaisiin väestömäärät.
Hallitus kannattaa määräenemmistöpäätösten lisäämistä jotta päätöksenteon tehokkuus voitaisiin turvata. Sisämarkkinalainsäädäntöjen lähentäminen, teollisuus-, kulttuuri- ja ympäristöpolitiikka ja kauppapolitiikka ovat alueita, joista Suomen mielestä voisi päättää määräenemmistöllä.
Määräenemmistöpäätöksiä voisi Suomen mielestä käyttää myös joissakin tapauksissa verotuksen alalla. Esimerkiksi ympäristöverotus on alue, jossa Suomen mielestä voisi harkita määräenemmistöpäätöksiä.
Yksimielisesti tulisi vastakin päättää kysymyksistä, jotka liittyvät unionin perusluonteeseen ja jotka eivät liity päätöksenteon tehostamiseen laajentuneessa unionissa.
Komissio vastuussa parlamentille
Komission viimekeväisen eron jälkeen on keskusteltu komission jäsenten vastuusta. Komissio on kokonaisuutena vastuussa parlamentille. On ehdotettu, että parlamentti voisi antaa epäluottamuslauseen vain yhdelle komissaarille.
Suomi torjuu ajatuksen. Hallituksen mielestä komission tulee vastakin olla vastuussa parlamentille kollegiona. Yhden komission jäsenen vastuuta komission puheenjohtajalle tulee vahvistaa.
EU-parlamentin jäsenmäärän katoksi on jo sovittu 700. Kolmetoista uutta maata nostaisi paikkamäärän 879:ään, joten nykyjäsenten paikkamääriä joudutaan laskemaan. Suomelle jäisi kaavamaisesti laskien 13 parlamenttipaikkaa.
Hallitus painottaa, että jäsenmaiden "asianmukainen edustus" on turvattava jatkossakin.
Päätöksenteon pelisääntöjen ohella EU käsittelee muitakin tulevaisuuden suunnitelmia. EU:n kriisinhallinnan kehittäminen ei hallituksen mielestä näillä näkymin vaadi unionisopimuksen muuttamista.
Esillä on myös vastikään alkanut hanke EU:n perusoikeuskirjaksi. Unionin kansalaisten ja asukkaiden perusoikeussuojan vahvistaminen on hallituksen mielestä kannatettava tavoite. Suomi ei kuitenkaan halua, että perusoikeuskirjasta tulee rinnakkainen järjestelmä Euroopan ihmisoikeussopimukselle.
Hallituksen mielestä nyt tulisi taas kerran selvittää yhteisön mahdollisuus liittyä Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Tämä ehdotus ei mennyt viime kerralla läpi.
Neuvotteluja on ministeritasolla kerran kuukaudessa ulkoministerikokouksissa. Ensimmäinen istunto pidetään Brysselissä 14. helmikuuta.
Suomi valmis helpottamaan joustavuuspäätöksiä
Suomi on valmis helpottamaan sääntöjä, joiden perusteella osa EU-maista voi keskenään syventää yhteistyötään.
Hallitus otti keskiviikkona selonteossaan kantaa EU:ssa käytyyn keskusteluun joustavuudesta, joka on noussut esiin tulevaa hallitustenvälistä konferenssia valmisteltaessa.
EU sai joustavuussäännöt kun Amsterdamin sopimus hyväksyttiin vuonna 1997. Sääntö on, että syvennettyyn yhteistyöhön pitää saada mukaan vähintään puolet jäsenmaista, eli nykyään kahdeksan.
Päätös voidaan tehdä määräenemmistöltä, mutta vähemmistöön jäänyt maa voi vedota asiasta Eurooppa-neuvostoon, eli EU:n huippukokoukseen, jossa päätetään yksimielisesti. Suomen mielestä voidaan harkita luopumista tästä vetoomusoikeudesta.
Joustavuussäännöt koskevat EU:n ensimmäistä ja kolmatta pilaria, eli käytännössä sisämarkkinoita sekä poliisi- ja oikeusyhteistyötä.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on eri säännöt, joten joustavuusmääräyksiä ei voi käyttää esimerkiksi EU:n yhteisten puolustusvoimien perustamiseen. Joustavuusmahdollisuus on toistaiseksi jäänyt paperille, yhtään ehdotusta asiasta ei ole tehty.
Useiden EU-maiden ja komission mielestä joustavuussääntöjä on kehitettävä, koska muuten EU ei enää pysty syventämään yhteistyötään kun unioni saa kymmenkunta uutta jäsenmaata. Tätä mieltä on myös puheenjohtajamaa Portugali.
STT-MH
4.2.2000
