Helsinki Halosen ja Vaasa Ahon vahvin alue

Kumpikin piti kotiseutunsa

Muualla ääniosuudet vaihtelivat siten, että Halonen sai Ahon vahvalla tukiseudulla Oulun vaalipiirissä yli 40 prosenttia äänistä kuten Aho Halosen vahvalla tukialueella Uudellamaalla.

Halonen vei Helsingin äänistä 66,3 prosenttia. Aho oli Vaasassa suhteessa vielä vahvempi, sillä hän vei vaalipiirin äänistä peräti 70 prosenttia. Tasaisinta kilpa oli Keski-Suomessa, jossa Aho voitti 51,8 prosentilla.

Halonen voitti Uudellamaalla 59,3 prosentilla, Varsinais-Suomessa 55,3 prosentilla, Satakunnassa 52,2 prosentilla, Hämeessä 56,4 prosentilla, Pirkanmaalla 57,3 prosentilla ja Kymessä 53,4 prosentilla.

Aho oli ykkönen Ahvenanmaalla 60,6 prosentilla, Mikkelissä 54,3 prosentilla, Kuopiossa 55,2 prosentilla, Pohjois-Karjalassa 53,4 prosentilla, Oulussa 58,9 prosentilla ja Lapissa 55,8 prosentilla.

Halonen vahva suurissa kaupungeissa

Äänestysprosentti nousi ensimmäiseen kierrokseen verrattuna tuntuvimmin Pohjois- ja Itä-Suomen vaalipiireissä. Se ei kuitenkaan riittänyt siellä pärjänneelle Aholle, vaikka varsinaisen vaalipäivän tulos oli hänen osaltaan ennakoitua parempi.

Tarja Halosen menestys perustui kovaan kannatukseen suurilla paikkakunnilla. Hän sai yli 60 prosentin kannatuksen Helsingin lisäksi mm. Tampereella, Turussa, Vantaalla, Lahdessa ja Kotkassa.

Ahon vahvat paikkakunnat löytyvät ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta. Korsnäs äänesti Ahoa 90,1-prosenttisesti.

Lähes 90-prosenttiin hän pääsi myös Halsualla, Kruunupyyssä, Vöyrillä, Maksamaalla ja Närpiössä. Syntymäkunnassaan Vetelissä Aho sai äänistä 85,9 prosenttia.

Vaalien ensimmäiseen kierrokseen verrattuna Aho eteni Halosta paremmin. Aho kasvatti äänimääräänsä 489 000 ja Halonen 419 000 äänellä. Äänestäneiden määrä kasvoi ensimmäisestä kierroksesta 131 000:lla.

STT-IA
6.2.2000

Kommentit ja analyysit -sivulle