Muita kommentteja tuloksesta 2

Niinistö: Halosesta tarmokas presidentti

Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Sauli Niinistö kuvaili Tarja Halosta asiansa osaavaksi ja työssään tarmokkaaksi.

- Henkilöön meneviin ominaisuuksiin en mielelläni mene. Ihminen täytyy tuntea tosi hyvin, ennen kuin pystyy häntä kuvaamaan.

- On meillä riitoja rahasta ollut, niin kuin minulla on ollut kaikkien kanssa.

Niinistö ei ollut halukas arvioimaan tarkemmin, miksi porvarillinen ehdokas hävisi vaaleissa. Hän totesi, että asia on tarkan tutkimisen väärtti.

Kokoomusta ei Niinistön mielestä pidä asiassa kauheasti tuijottaa. Hän pitäytyi aiemmassa arviossaan, että kaksi kolmasosaa Riitta Uosukaista ensi kierroksella äänestäneistä tuki toisella kierroksella Esko Ahoa.

Eero Lankia: Naisbuumi nosti Halosen

Keskustan puoluesihteeri Eero Lankia arvioi, että halu saada nainen presidentiksi ratkaisi kilvan Tarja Halosen voitoksi.
- Koen, että se oli tämä naisbuumi, joka sai sellaisen fiilingin aikaan, mikä ratkaisi tämän. Se kysymys oli kypsynyt nyt.

Lankian mielestä Esko Ahon kampanjassa ei ollut mitään selviä virheitä.
- Se oli väkevä ja hyvä kampanja, sai isoja joukkoja liikkeelle. Mutta ihmiset, joilta oma ehdokas tippui ensi kierroksella, asian ratkaisivat. Heidän valintansa tässä näkyi.

Lankia arvioi myös, että vaalin ratkaisi paljolti Halosen hyvä menestys ennakkoäänistä.
- Aho otti hyvän loppukirin kampanjassa. Keskustelu EU-politiikasta oli hyvää ja terävää ja toi Aholle ääniä.

Enestam: Kansa halusi valita naisen

Esko Ahoa tukenut RKP:n puheenjohtaja, puolustusministeri Jan-Erik Enestam arvioi vaalituloksen osoittavan, että kansa halusi halusi nyt käyttää tilaisuuden valita nainen presidentiksi. Henkilökohtaisesti hän myöntää olevansa hieman pettynyt tulokseen.

Hän kuitenkin korosti sanoneensa jo ennen vaaleja, että Suomi saa hyvän presidentin riippumatta siitä, kumpi lopulta tulee valituksi.

Enestam sanoi uskoneensa että vaalikamppailun loppukiri koituisi Ahon eduksi mm. torstain tv-väittelyn ansiosta. Hän pitää mahdollisena, että porvarillisuus ei kansalaisten mielissä noussut niin tärkeäksi valintaperusteeksi kuin Aho kampanjassaan korosti.

Enestam ei usko, että hänen tukensa Aholle vaikuttaisi RKP:n hallitusyhteistyöhön. Hän muistutti, että RKP ei puolueena asettunut kummankaan ehdokkaan tukijaksi, vaikka yleisönosastokirjoituksissa keskustelu kävi kuumana.

Enestamin arvion mukaan keskustelu oli seurausta siitä, että puolueelta puuttui lopulta oma ehdokas.

Enestam sanoi pari viikkoa siten kannattavansa Ahoa sen kokemuksen perusteella, joka hänellä oli Ahon tehdessä pääministerinä päätökset EU:hun liittymisestä.

Heinström: Halosella ei rasitteinaan lupauksia

Ruotsalaisen kansanpuolueen puoluesihteeri Peter Heinström arvioi, että Tarja Halonen on paremmassa asemassa kuin Martti Ahtisaari kuusi vuotta sitten, ainakin yhdessä asiassa.

- Halonen oli aika asiallinen eikä lähtenyt lupaamaan liikaa eikä hänellä nyt ole samoja paineita. Viime kerralla Ahtisaari lupasi kampanjan aikana hoitaa työttömyyden, mutta ei se vain onnistunut.

Heinströmin mielestä Suomi sai ulkopolitiikan hyvin tuntevan presidentin.
- Senhän tulee olla presidentin päätehtävä. Olen hyvin luottavainen. Ulkopolitiikka on hyvissä käsissä.

Heinström ei halunnut vielä pohdiskella suuremmin, millaiseen jälkipuintiin porvarillisissa puolueissa olisi tarvetta, kun maahan valittiin vasemmistolainen presidentti.
- Jokainen omassa huushollissaan varmasti miettii asioita tämänkin jälkeen, hän sanoi.

Esko Seppänen: Suomi sai EU-sopeutujan

Suomi sai vapaamielisen, sivistyneen ja nokkelan presidentin, europarlamentaarikko Esko Seppänen (vas.) suitsuttaa.

Seppäsen EU-kriittisissä silmissä uusi presidentti on myös hyvin EU-myönteinen "ja siinä mielessä tosi vaikea ja vaarallinen vastustaja".

- Halonen on EU-sopeutuja, liittovaltion ja keskusvallan puolella. Pienen maan edustajana hän ottaa vastaan sen, minkä EU on antamassa.

- Kivempaa tietysti, että hankala vastustaja on mukava ja inhimillinen ihminen kuin diktaattori ja sanelija, jollainen Paavo Lipponen olisi.

Seppänen harasi vastaan, kun oma puolue lähti liputtamaan alusta alkaen Halosen valinnan puolesta. Vielä joulukuussa hän oli varma, että Halonen ei selviytyisi voittajaksi. Seppänen myöntää nöyrästi erehdyksensä.

- Olen siinä suuressa joukossa, joka arvioi suomalaisen yhteiskunnan tilan väärin. Suomalainen yhteiskunta ei ole niin tasapaksu kuin luulin.

- Halonen edustaa niin montaa vähemmistöä, että ne näköjään muodostavat yhdessä enemmistön. En myöskään uskonut, että naisliike olisi näin voimakas yli puoluerajojen.

Lähtemättömän vaikutuksen Halonen teki Seppäseen pienen kansanedustajaryhmän matkalla Vietnamissa ja naapurimaissa 1990-luvun alussa.

- Vietimme kaksi viikkoa erittäin vaikeissa, kuumissa ja hankalissa olosuhteissa. Freesinä ja pirteänä pysynyt Halonen osoitti hyvää sopeutumis- ja kriisinsietokykyä. Ihailin hänen fyysistä suorituskykyään.

Jaakonsaari povaa Halosesta maailmanvaikuttajaa

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari (sd.) uskoo, että Tarja Halosesta tulee presidenttinä ensimmäinen todella merkittävä suomalainen poliitikko kansainvälisille kentillä.

Jaakonsaari perustelee näkemystään Halosen jo nyt hyvin hallussaan pitämällä suhdeverkostolla.

- Kun yhdistää Halosen kiinnostuksen, taipumukset ja kyvyt ulkopolitiikan johtamiseen yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, hänestä tulee Gro Harlem Brundtlandin tai Mary Robinsonin kaltainen vaikuttaja.

Jaakonsaari ennustaa Halosen menevän kansainvälisenä presidenttinä Martti Ahtisaaren ohi. Lisäarvoa antaa vielä pohjoismaista tasa-arvoa esille tuova sukupuoli. Maailman johtajien joukossa on vain vähän naisia.

Jaakonsaari huomauttaa, että Suomi on isännöinyt merkittäviä kansainvälisiä kokouksia. Mm. ETYK:ssä katettiin pöytä, jossa muut tekivät päätöksiä.

- Tämä aika on ohi. EU-jäsenyyden ja muun tunnettavuuden vuoksi Suomi tarvitsee nyt arkkitehdin tai kirvesmiespresidentin rakentamaan Euroopan ja maailman taloa. Olen varma, että Halosella tulee olemaan tämäntyyppinen rooli.

Jaakonsaaren mielestä keskustelu suurista ja pienistä maista on sekin vanhasta maailmasta. Suomi voi aidosti vaikuttaa mm. ristiriitojen ratkaisijana politiikan sisältöön Euroopassa.

Jaakonsaari tuli eduskuntaan 1979 samaan aikaan Halosen kanssa. He ovat istuneet yhdessä Lipposen ykköshallituksessa.

Jaakonsaaren mukaan Halonen on ihmisenä sekä johdonmukainen että tunteikas. Puoluetoveri paljastaa, että erityisesti stressaantuneena ja väsyneenä Halonen alkaa puhua ylenpalttisen liikaa.

Koonnut: IA
6.2.2000

Kommentit ja analyysit -sivulle