Viikon varrelta - ulkomaat lyhyesti
NATO: Latvia tiellä jäsenyyteen
Latvia on oikealla uralla matkallaan NATO-jäsenyyteen, sanoi maassa vieraillut NATO:n puolustussuunnittelusta vastaava apulaispääsihteeri Edgar Buckley keskiviikkona.
Latvian ja NATO:n asiantuntijoiden tapaamisessa sovittiin 61 yhteistyötavoitteesta, joiden tarkoitus on valmistaa Latviaa NATO-jäsenyyteen, kertoi Latvian puolustusministeri Girts Valdis Kristovskis uutistoimisto BNS:n mukaan.
Tavoitteiden tarkka sisältö on luottamuksellinen, mutta virkamieslähteiden mukaan ne koskevat mm. hankintoja ja englannin kielen opetusta. Tavoitteet on määrä saavuttaa vuosien 2001-2006 välisenä aikana.
Latvia odottaa yhdessä Viron ja Liettuan kanssa kutsua NATO:n jäseneksi 2002, jolloin sotilasliitto seuraavan kerran harkitsee uusien jäsenten ottamista.
Italian Punaiset prikaatit uhkaa uusilla iskuilla
Äärivasemmistolainen italialainen terrorijärjestö Punaiset prikaatit uhkaa uusilla iskuilla, kertoo italialainen uutistoimisto Ansa.
Uutistoimisto on saanut järjestön allekirjoittaman lausunnon, jossa Punaiset prikaatit ilmoittaa "taistelun kiihdyttämisestä ja uusista sissihyökkäyksistä sortovallan institutioita vastaan". Lausunnon aitoutta ei ole kuitenkaan vielä varmistettu.
Marxilais-leniniläinen Punaiset prikaatit syyllistyi 1970-luvulla terroritekoihin Italian irrottamiseksi muusta lännestä. Järjestön uskottiin yleisesti lähes lopettaneen toimintansa, kunnes se murhasi hallituksen neuvonantajan toukokuussa 1999.
Punaisia prikaateja epäillään myös roomalaisen poliitikon haavoittamisesta runsas viikko sitten.
Japanin ydinturmayhtiö menettää toimilupansa
Japanin hallitus aikoo evätä uraanin rikastamista harjoittavan JCO-yhtiön toimiluvan. Yhtiön Tokaimurassa sijaitsevassa laitoksessa tapahtui syyskuussa Japanin historian pahin ydinonnettomuus, kun turvamääräysten laiminlyönti johti hallitsemattomaan ketjureaktioon.
Toimilupa-asioista vastaavan viraston mukaan lupa mitätöitäneen maaliskuussa sen jälkeen, kun yhtiön edustajia on ensin kuulusteltu.
Japanin viranomaiset nostivat tällä viikolla onnettomuudessa säteilylle altistuneiden määrän 440:een aikaisemmasta 70:stä. Suuren säteilyannoksen sai kolme laitoksen työntekijää, joista yksi on kuollut.
Viro juhli Tarton rauhaa
Virossa juhlistettiin keskiviikkona Tarton rauhansopimuksen 80-vuotismuistopäivää.
- Kahdeksan vuosikymmentä sitten Viro solmi tähänastisista merkittävimmän kansainvälisen sopimuksensa, rauhansopimuksen Venäjän kanssa, sanoi pääministeri Mart Laar Tartossa pidetyssä juhlatilaisuudessa.
Laar painotti puheessaan, että kansakunnan
menestys on siitä itsestään kiinni.
- Naapureiden
ja hyvää tarkoittavien tahojen sateenvarjo ei
auta, jos seisoo polviaan myöten vedessä, hän
muistutti.
Samalla Laar painotti, että maan puolustus on viime kädessä kansan itsensä asia. Kukaan ei auta meitä, jos emme halua itse auttaa itseämme, hän totesi.
Pääministeri Laar palasi merkkipäivänä myös vanhaan rooliinsa historioitsijana. Hän nimittäin lahjoitti Venäjän suurlähettiläälle Aleksei Gluhoville peruskoulun viidennen luokan historian oppikirjan työvihkoineen. Viron historiaa selvittävä kirja ja vihkonen ovat venäjänkielisiä.
Suurlähettiläs oli Viron juhlapäivän aattona arvellut, että Tarton rauha on häipynyt historiaan ja sen muistavat vain historioitsijat, eivät poliitikot.
Yli 50 maan YK-maksut rästissä
Kaikkiaan 52 valtion YK-jäsenmaksut ovat myöhässä, kertoi maailmanjärjestön edustaja tiistaina. Näin ollen YK:n tämän vuoden budjetti on 1,3 miljardia dollaria miinuksella.
Jäsenvaltioilla on muitakin maksuja rästissä, sillä rauhanturvaoperaatioihin osallistuneilla valtioilla on vielä 2,1 miljardin dollarin edestä saatavia YK:lta - eli muilta jäsenmailta.
Apulaistiedottaja John Mills sanoi odottavansa useiden maksunsa rästiin jättäneiden maiden hoitavan velvollisuutensa lähiviikkojen aikana.
YK:n peruskirjan mukaan jäsenvaltio menettää äänioikeutensa yleiskokouksessa, jos kahden vuoden jäsenmaksua vastaava summa suorituksia on jäänyt maksamatta.
Osuutensa YK:n tämän vuoden budjetista on hoitanut 43 valtiota. Näistä suurimman yksittäisen summan, vajaat 69 miljoonaa dollaria, pulitti Ranska. YK:n jäsenmaksut on suhteutettu jäsenvaltioiden varallisuuteen.
Eurocorps Kosovo-operaation johtoon huhtikuussa
Ranskan puolustusministerin Alain Richardin mukaan viiden Euroopan maan Eurocorps-joukkojen esikunta ryhtyy johtamaan Kosovon KFOR-rauhanturvaoperaatiota huhtikuun puolivälissä.
KFOR:n komentajaksi tulee espanjalainen Eurocorpsin komentaja kenraali Juan Ortuno, Richard kertoi tiistaina Pariisissa.
Saksan, Espanjan, Ranskan, Belgian ja Luxemburgin sotilaista koostuvaa Eurocorpsia on pidetty kehitteillä olevan eurooppalaisen kriisinhallintajoukon mahdollisena nopean toiminnan yksikkönä.
NATO:n tukea Eurocorpsin tulolle KFOR:n johtoon on pidetty merkittävänä tuenilmauksena aloitteelle EU:n yhteisestä puolustus- ja turvallisuuspolitiikasta.
Avaruusasema Mir sai täydennystä
Venäjä on lähettänyt avaruusasema Mirille lastin polttoainetta, vettä ja happea, kertoivat venäläiset uutistoimistot tiistaina.
Mirille lähettiin uuden miehistön saapumisen valmistelemiseksi myös tarvikkeita, joiden avulla aluksen sisäistä painetta kyetään nostamaan. Mir menettää jatkuvasti ilmaa pienen vuodon kautta.
Elokuusta 1999 tyhjänä avaruutta kiertänyt Mir saa uusia asukkaita maaliskuun lopussa, jolloin kolmen venäläiskosmonautin on määrä siirtyä alukselle.
Mirin henkiinherättämisen takana on amerikkalaismiljonääri Walt Andersonilta saatu 20 miljoonan dollarin (runsaan 120 miljoonan markan) sijoitus.
Lentäjien kauhuennuste: Koneita putoaa kerran viikossa
Vuonna 2007 lentokoneita putoaa taivaalta keskimäärin kerran viikossa. Näin ennustaa Liikennelentäjien kansainvälinen liitto IFALPA, jonka mukaan kuolonuhreja vaativien lentoturmien määrä kaksinkertaistuu nykyisestä liikenteen kasvaessa nopeasti.
- Jos teemme kaiken yhtä hyvin kuin nyt, onnettomuuksien määrä kaksinkertaistuu...keskimäärin niitä on 50 vuodessa (vuoteen 2007 mennessä) eli yksi joka viikko, liiton edustaja Paul McCarthy sanoi tiistaina lentoturvallisuutta käsittelevän seminaarin yhteydessä Manilassa.
Lentoturmia ennustetaan sattuvan lähivuosina tosiasiallisesti aiempaa vähemmän, mutta turmat lisääntyvät lukumääräisesti, koska lentojen määrä kasvaa rajusti.
Vuosina 1988-97 matkustajakoneille sattui vuodessa keskimäärin 22 ihmisuhreja vaatinutta onnettomuutta.
IFALPA:n johtaja Ted Murphy huomautti, että valtaosa turmista sattuu kehitysmaissa, vaikka peräti 88 prosenttia kaikista lentomatkoista tehdään Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.
Murphy muistutti, että lentäminen on edelleen turvallinen matkustustapa. Lentoturmissa kuolee vuosittain noin 1 200 ihmistä, kun kuolonuhrien määrä on maantieliikenteessä noin 250 000.
Koonnut: IA
4.2.2000
