Jako oikeistoon ja vasemmistoon on nuorille outo
Alle puolet 15-16-vuotiaista suomalaisnuorista hahmottaa poliittisen oikeiston ja vasemmiston eron.
Yli puolet noin tuhannesta Nuori kansalainen
-tutkimukseen vastanneista ei halua edes arvailla
oikeiston suhtautumista vapaaseen taloudelliseen
kilpailuun.
Vain joka viides nuori on varma, ettei
Kokoomus ole vasemmistopuolue, selviää
Jyväskylän yliopistossa toimivan Koulutuksen
tutkimuslaitoksen tekemästä tutkimuksesta.
Nuori kansalainen -tutkimus on osa laajempaa
kansainvälistä tutkimushanketta, jossa on
selvitetty peruskoulunsa päättävien nuorten
yhteiskunnallista tietämystä, asenteita ja
toimintaa.
- Nuoret suhtautuvat poliittiseen vallankäyttöön
ylipäänsä kielteisesti, ja etenkin pääministerin ja
Euroopan unionin vallan lisäämistä vastustetaan.
- Tämä sopii yhteen sen kansallisen painotuksen
kanssa, josta olemme kertoneet jo aiemmin.
Nuoret eivät samastu oikeistoon tai
vasemmistoon, vaan suomalaisuuteen, tulkitsee
tutkimuksen koordinaattori Sakari Suutarinen.
Demokratia ei itsestäänselvyys
Kielteisimmin EU:n vallan lisäämiseen
suhtautuvat Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun
nuoret. Suomen eduskunnan valtaa ei haluta
vähentää yhtä reippaasti kuin pääministerin tai
EU:n.
Suutarinen arvioi, että nuoret eivät koe
poliittisten päättäjien puolustavan heidän etujaan
eliittejä vastaan.
- Toisaalta suuret ikäluokat ovat hankkiutuneet
hyviin asemiin työelämässä ja päätöksenteossa,
ja heille sopii hyvin, ettei nuorille tarjota
tilaisuutta tietää ja kiinnostua yhteiskunnallisista
asioista, Suutarinen pohtii.
Tutkijan mukaan politiikka voi kuitenkin tulla
uuspolitisoitumisen kautta takaisin esimerkiksi
ympäristöuhkien, geenimanipuloitujen
elintarvikkeiden tai ääriliikkeiden kautta.
- Demokratia ei ole itsestäänselvyys, Suutarinen
viittaa Ruotsin ja Itävallan äärioikeistoliikkeisiin.
Perustiedot eivät hallinnassa
Viime keväänä koottu tutkimusaineisto ei imartele
suomalaisen koululaitoksen taloustiedon opetusta
tai kansalaisuuskasvatusta.
Kuusi kymmenestä
15-16-vuotiaasta pitää totena väitettä, että
pankit ovat Suomessa pääasiassa valtion
omistuksessa.
Tiedotusvälineiden omistuksesta ei koululaisilla
ole juuri käsitystä, sillä neljä kymmenestä uskoo
niiden olevan valtion omistuksessa. Yhtä moni
uskoo, että media vaikuttaa ratkaisevasti vaalien
tuloksiin.
- Kun suuret poliittis-taloudelliset kysymykset
eivät näytä liittyvän puolueisiin, politiikassa
korostuvat julkisuus ja henkilökysymykset. Kun
nuoret vielä uskovat, että media vaikuttaa
ratkaisevasti vaalien tulokseen, alhainen
äänestysinto tulee ymmärrettäväksi, Suutarinen
arvioi.
Vientiteollisuuden kilpailukyvyn uskotaan olevan
kiinni pääasiassa valtion tuesta. Valtion ja
kuntien merkitys työnantajana kuvitellaan
todellista suuremmaksi.
- Suomessa yhteiskunnallisia aineita opetetaan
noin puolet OECD-maiden keskimääräisestä
tuntimäärästä. Lukiossa ei esimerkiksi ole
pakollista taloustiedon opiskelua, Suutarinen
huomauttaa.
Nuoret ovat kuitenkin havainneet, että
talouskasvu Suomessa keskittyy
pääkaupunkiseudulle. Lähes 45 prosenttia
vastaajista myös allekirjoittaa väitteen, että
pääkaupunkiseutu köyhdyttää muita maakuntia
vaurastuakseen itse.
STT-MH
4.2.2000
Politiikka -sivulle
|