Koulu ei vastaa nykynuorten kulttuuria
Nykyajan koulu on ristiriidassa nuorten muun elämän kanssa. Yläasteikäisten koulukokemuksia tutkinut kasvatussosiologi Kaarlo Laine toteaa tuoreessa väitöstutkimuksessaan, että monet nuoret kokevat itsensä ulkopuolisiksi koulun sosiaalisessa maailmassa.- Nuoret kasvavat nykyään suoraan yksilöllistyvään kulttuuriin. Koulu kuitenkin perustuu edelleen pitkälti perinteisille sopeutumisen, alistumisen ja kuuliaisuuden vaatimuksille sekä massamuotoiselle opetukselle. Seurauksena on ristiriitoja koulun arjessa, Laine sanoo.
Hän muistuttaa, että kasvatustilanne ja koulun arki ovat viime vuosikymmeninä muuttuneet nopeasti. Nykyajan nuorten elämäntapaan ja sosiaalistumiseen vaikuttavat monet uudet tekijät.
- Kaupungistuminen, kulutus, kansainvälistyminen ja mediat ovat läsnä joka puolella. Nuoret saavat tietoa ja vaikutteita koulun ulkopuolelta monilta eri tahoilta, Laine huomauttaa.
Koulun rutiinit ja organisointitavat tuntuvat monista nuorista pitkästyttäviltä ja yksitoikkoisilta. Henkilökohtaisesti merkitykselliset asiat siirtyvät koulun ulkopuolelle vapaa-aikaan ja harrasteisiin.
- Nuoret pyrkivät kuitenkin eri tavoin luomaan omaa tilaa kouluun ja tekemään koulun arkipäivästä merkityksellisen, Laine sanoo.
Hänen mukaansa uusi tilanne näkyy koululuokissa jatkuvana piilevänä neuvotteluna. Oppilaat haastavat opettajansa joka päivä uudelleen. Yksilöllistymisestä huolimatta opettaja on oppilaille yhä keskeinen henkilö, jolla katsotaan olevan valta ja vastuu oppimisesta.
- Paluuta vanhanajan autoritääriseen opettajamalliin ei kuitenkaan ole. Kontrollia ja järjestystä kaivataan edelleen mutta ei opettajan komentelua. Nykyajan opettajan sisällöllinen auktoriteetti nousee oppilaiden kohtaamisesta eikä niinkään asemasta koulun valtahierarkiassa, Laine toteaa.
Nuorten mielestä opettajan työssä keskeisiä ovat kyky luoda myönteinen ilmapiiri ja taito saada oppilaat kiinnostumaan opetuksen aiheesta.
Suorittamisen aika on ohi
Tutkijan mukaan koululaitos on nyt eräänlaisessa välitilassa. Sen käytännöt ja mallit ovat kulttuurisesti menettäneet merkitystään ja nuorten kokemina koulun vallitsevat toimintatavat näyttävät ongelmallisilta, jopa kriisiytyneiltä.
Laineen mielestä koko koululaitoksen yhteiskunnallinen rooli ja
tavoite olisi arvioitava uudelleen.
- Voisi myös kysyä, onko perinteinen suorittava ja kurssittava
opetusmalli enää ylipäätään käyttökelpoinen, Laine
huomauttaa.
Hänen mielestään kouluoppimisen tulisi jatkossa olla enemmän yhteistä tekemistä kuin ulkokohtaista asian opettamista. Painopistettä olisi siirrettävä kohti sosiaalisten taitojen ja tilannekohtaisen toiminnan oppimista.
Myös opettajan asiantuntijuuden tulisi perustua entistä enemmän tiedon hallinnan ohella vuorovaikutuksen osaamiseen.
- Päivittäiseen koulutyöskentelyyn kaivataan uudenlaista neuvottelukulttuuria opettajien ja oppilaiden välille. Sellaisessa ilmapiirissä olisi mahdollista avoimemmin ja suoremmin keskustella oppimisesta, koulunkäynnin tavoitteista, työskentelytavoista ja omasta elämästä, Laine tiivistää.
Tutkimuksessaan Kaarlo Laine tarkasteli nuorten ja koulun välisiä jännitteitä ja ristiriitoja kulttuurisen ja yhteiskunnallisen muutoksen näkökulmasta. Tutkimusaineistonaan hän käytti 350 yläasteikäisen nuoren tekstejä, piirroksia ja havaintoja koulukokemuksista.
YTL Kaarlo Laineen sosiologian väitöskirja Nuoret ja koulu kulttuurisessa modernisaatiossa tarkastettiin viime lauantaina Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa.
STT-MH
4.2.2000
