Suomi tekee puheenjohtajakaudestaan selvityksen
Kokemukset Suomen EU-puheenjohtajuudesta järjestelyistä kerätään yhteen ja annetaan muiden EU-maiden käytettäviksi.Jo nyt on tiedusteluja Suomen järjestelyistä tullut paljon, muun muassa Ranskalta, joka hoitaa puheenjohtajuutta loppuvuodesta.
Myös Ruotsi, joka on ensimmäistä kertaa vetovastuussa ensi vuoden alussa, on seurannut Suomen työskentelyä hyvin tarkasti.
Selvityksen tarve kävi ilmeiseksi jo kun Suomi ryhtyi valmistelemaan urakkaansa. Juuri mistään EU-maasta ei saanut tarkkoja tietoja siitä, mitä oli puheenjohtajakauden eteen tehty, paljonko osanottajia tuli ja mitä järjestely oli maksanut.
Puheenjohtajuussihteeristön pääsihteeri Petri Tuomi-Nikula kertoi, että varsinkin budjeteista oli hyvin vaikea saada tietoja. Järjestelyt on ollut tapana hajauttaa eri ministeriöiden kesken, jotka ovat hoitaneet omat tonttinsa itse.
Suomessa budjettiin oli kolmen vuoden ajalle varattu järjestelyihin 181 miljoonaa markkaa, mutta kuluja näyttää nyt tulleen vain noin 145 miljoonaa.
Rahaa säästyi, kun järjestelyt keskitettiin. Samat kalusteet ja varusteet käytettiin uudelleen, ja voitiin myydä kauden jälkeen.
- Suomen puheenjohtajuus on ensimmäinen, jolla on tarkat tilastot siitä mitä kauden aikana tapahtui - alkaen osallistujamääristä, Tuomi-Nikula sanoi.
Yhteenveto Suomen kaudesta ja toiminnasta annetaan EU:n ministerineuvostolle kevään aikana.
Sponsorointi säästi rahaa
Hollanti arvioi omaksi budjetikseen yhteensä 400 miljoonaa markkaa. Suomi asetti alunperin tavoitteeksi, että järjestelyistä selvittäisiin puolella.
Tuomi-Nikula epäilee, että nekin harvat budjetit, jotka on julkisuuteen kerrottu, on arvioitu häveliäästi alakanttiin. EU-vieraiden hyysääminen veronmaksajien rahoilla ei ole missään jäsenmaassa kovin suosittua, joten menoja lienee vähätelty.
Suomen puheenjohtajakautta tukivat myös yrityssponsorit; esimerkiksi kuljetuksiin käytetyt autot, kopiopaperi sekä kokouksissa tarjotut virvokkeet tulivat sponsoreilta. Tuomi-Nikula arvioi sponsoreiden tuoman säästön 5-10 miljoonan markan suuruiseksi.
Finlandiatalo lainaksi ilmaiseksi
Myös kokouskaupungit tukivat puheenjohtajakautta. Tampere kunnosti Vapriikin kokoustiloja ja Helsinki luovutti Finlandia-talon kongressisiiven ilmaiseksi EU-kokousten käyttöön.
Esimerkiksi Finlandia-talon vuokraaminen olisi normaalein hinnoin maksanut yli miljoonaa markkaa. Tuomi-Nikula arvioi, että nämä rahat virtasivat takaisin kaupungeille kongressivieraiden rahankäytössä.
Helsingin kaupungin EU-yksikön päällikkö Matti Koha vahvistaa tiedon. Kongressivieraita tuli kaupunkiin noin 70 000, puheenjohtajuus veti kaupunkiin satakunta ylimääräistä kokousta. Kaupungin budjetti vastaanottoineen ja päivällisineen oli noin 1,8 miljoonaa markkaa.
Merkittävin säästö syntyi kuitenkin siitä, että valmistelut alkoivat hyvissä ajoin. Hotellihuoneet kokouskaupungeissa varattiin jo syksyllä 1996, ennen kuin kokouspäivämäärät julkistettiin. Näin agentit eivät päässeet varaamaan huoneita ja myymään niitä järjestäjille kalliimmalla hinnalla.
Tuomi-Nikula kehaisi, että Suomen kauden päätapahtuma eli Helsingin huippukokous tuli kokonaisuudessaan maksamaan yhtä paljon kuin pelkät lehdistöjärjestelyt Amsterdamin huippukokouksessa kesäkuussa 1997, eli 40 miljoonaa markkaa.
Yksi syy tähän lienee ollut Amsterdamin järjestelyjen jättäminen liian myöhään; lehdistötiloiksi pystytettiin häthätää telttakylä. Järjestäjien ja osanottajien onni oli, ettei Amsterdamin kokouspäivinä satanut - lopputulos olisi ollut mutakylpy aidossa Woodstockin festivaalin hengessä.
STT-MH
4.2.2000
