Esitys valmistui neljän vuoden työstämisellä
Uusi työsopimuslaki modernisoi 30 vuotta vanhan lain
Työelämän käytäntöjä keskeisesti määräävä uusi työehtosopimuslaki on valmistumassa. Esitys uudeksi laiksi hyväksyttiin tiistain vastaisena yönä pitkällisten kiistojen jälkeen.Lain kokonaisuudistusta pohtineen komitean työ valmistui tuttuun työmarkkinatapaan määräaikoja hipoen. Esitys syntyi äänestysten tuloksena pari minuuttia ennen puoltayötä eli juuri ja juuri komitean tammikuuhun päättyneen määräajan rajoissa.
Yli neljän vuoden ajan asiaa valmistellut komitea joutui useita kertoja pyytämään työlleen lisäaikaa työmarkkinaosapuolten näkemyserojen vuoksi.
Esitys selkiyttää useita riitojen aiheeksi nousseita työelämän kysymyksiä. Lain uudenaikaistaminen on ollut tarpeen siksi, että maailma on muuttunut paljon sen jälkeen kun nykyinen laki astui voimaan vuonna 1970.
Työelämän perustuslaiksi luonnehdittu esitys on varsin laaja, ja se koostuu yli 90 pykälästä. Esitys luovutetaan työministeri Sinikka Mönkäreelle (sd.) 15. helmikuuta. Ministeriön pohdittavaksi jäävien mahdollisten eriävien mielipiteiden jättöön on aikaa torstaihin asti.
PT toivoo vielä joustoa yrityksille
Vaikka komitea joutui ratkaisevassa kokouksessaan turvautumaan äänestyksiin, ainakin suurimmat palkansaaja-, että työnantajakeskusjärjestöt olivat tiistaina tyytyväisiä laajaan yhteisymmärrykseen. Ne eivät halua enää riitauttaa hankalasti syntynyttä sopua.
Etenkin teollisuuden TT:ssä sekä palkansaajien SAK:ssa ja STTK:ssa ollaan tyytyväisiä siihen, että laki muuttuu virtaviivaisemmaksi ja vastaa työelämän rakennemuutoksista aiheutuneisiin ongelmiin.
Palvelutyönantajien PT:n mielestä nopea elinkeinorakenteen muutos vaatisi kuitenkin lisää virtaviivaisuutta. PT toivoo vielä muutoksia, joissa yksityisten palveluyritysten tarpeita ymmärrettäisiin paremmin. Suomen yrittäjät puolestaan vaativat järjestäytymättömille työnantajille oikeutta poiketa työehtosopimuksilla lain määräyksistä.
Seitsemäntoista jäsenen komiteassa on työmarkkinajärjestöjen lisäksi valtion ja yliopistojen edustajia.
Tiitisen kompromissi hyväksyttiin lopulta
Komitean esitys noudattaa puheenjohtajansa professori Kari-Pekka Tiitisen marraskuussa tekemää kompromissiesitystä. Enemmistön tuolloin hyväksymistä periaatelinjauksista huolimatta ongelmia riitti silti aivan loppumetreille asti. Komitealla oli neuvottelupöydässään kaksi isoa kiistakysymystä. Ne koskivat vuokratyövoiman käytön sääntöjä ja työehtosopimusten yleissitovuutta.
Etenkin Suomen yrittäjät ovat olleet tyytymättömiä komitean suurimpaan yksittäiseen kiistakysymykseen, joka koskee työehtosopimusten yleissitovuutta. Laki on muuttumassa joustavammaksi hieman palkansaajajärjestöjen toivomaan suuntaan.
Nykyisin työehtosopimus on yleissitova, jos puolet alan työntekijöistä on järjestäytyneiden yritysten palveluksessa. Vastaisuudessa ehdotonta 50 prosentin kattavuutta ei vaadita, jos alan työsopimustoiminta on muutoin vakiintunutta. Myös työntekijäpuolen järjestäytymisaste otetaan huomioon.
Tähän saakka riidat on ratkaistu tuomioistuimissa. Jatkossa yleissitovuudesta päättää sosiaali- ja terveysministeriö. Kiistoissa haetaan muutosta työtuomioistuimesta.
Yleissitovaa sopimusta sovelletaan myös liittoihin kuulumattomiin työntekijöihin, ja myös liittoihin kuulumattomat työnantajat joutuvat noudattamaan sopimusta.
Vuokratyövoimalle asiakasfirman työehdot
Palvelualoilla kiistaa PT:n ja SAK:n välillä ovat aiheuttaneet vuokratyövoiman käyttöä koskevat säännöt. Lakiesitys lähtee siitä, että ulkopuolisesta yrityksestä vuokrattuihin työntekijöihin sovelletaan samaa sopimusta kuin yrityksen vakinaisempiinkin työntekijöihin.
Yritykset katsovat, että palkan ohella muidenkin työehtojen yhtenäistämien olisi kallista, teknisesti vaikeaa ja epätasa-arvoista. Palkansaajajärjestöt ovat sitä mieltä, että uudistus vähentää epätervettä kilpailua liian alhaisilla palkoilla.
Tähän saakka vuokratyövoiman käytöstä ei ole ollut lainsäädäntöä, eikä vuokratyöfirmoilla omaa työehtosopimusta. Nopeasti kasvavalla alalla on noin 12 00-15 000 työntekijää. PT on ollut huolissaan myös liikkeen luovutukseen liittyvistä ongelmista.
Irtisanomissuojaan useita muutoksia
Laissa on haettu useita parannuksia mm. työntekijöiden irtisanomissuojaan. Irtisanomisen ja lomautusten perusteita selkiytetään samalla kun kokonaispakettiin lisätään mm. koulutukseen liittyviä velvoitteita.
Lyhyiden työsuhteiden irtisanomisajat lyhenevät, mutta pidemmissä sopimuksissa pitenevät. Rajoitus solmia kohtuuttomasti peräkkäin useita lyhyitä määräaikaisia työsopimuksia tuo säädöksiä lähemmäs EU:n normeja.
Myös luottamusmiehen asemaan on tulossa muutos, joka tuo lakiin kansainvälisten sopimusten mukaisen luottamusvaltuutetun. Pykälä koskee vain niitä työntekijöitä, joilla ei ole työehtosopimuksia.
Työtaisteluoikeuteen esitys ei tuo muutoksia muutoin kuin laittomien tukilakkojen osalta. Ulkopuolisen yrityksen palkanmaksuaika lyhenee kahdesta yhteen viikkoon.
STT-MH
4.2.2000
