Kansainvälistyminen on kasvun edellytys
Kansainvälistyminen on välttämätöntä, jos suomalainen elintarvikeyritys haluaa kasvaa, todettiin keskiviikkona Elintarvikepäivä 2000 -tapahtuman avajaisissa. Nyt 30. kertaa järjestetty Elintarvikepäivä veti tänä vuonna lähes tuhannen hengen ennätysyleisön Helsingin Messukeskukseen.Markkinoiden globalisoituminen ja monikansallisten yritysten vallan kasvu on tosiasia myös elintarvikesektorilla, muistutti avajaispuheessaan professori Kalevi Kyläheiko Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta.
Hän kyseenalaisti EU:n valitseman suojauslinjan WTO:n neuvotteluissa ja huomautti, että se perustuu kehityksen jarruttamiseen.
- Olisi järkevämpää olla mukana tekemässä WTO:ssa väistämättömiä ratkaisuja nyt, eikä joutua sopeutumaan niihin pakon edessä myöhemmin, Kyläheiko kristisoi.
Verkostoituminen ja innovaatiot avainasemassa
Kyläheikon mielestä suomalaisen elintarviketeollisuuden menestys kansainvälisillä markkinoilla löytyy vain verkostoitumalla suuryritysten kanssa ja innovatiivisen tuotekehityksen kautta. Hän korosti teknologisen kehityksen olevan avainasemassa myös elintarvikemarkkinoilla.
- Informaatioteknologia nostaa tuottavuutta sähköisen kaupankäynnin kehittyessä ja bioteknologia mullistaa tuotevalikoiman, Kyläheiko tiivisti.
Hän uskoi, että myös kuluttajien näkemykset nousevat yhä merkittävämpään asemaan.
- Enää ei riitä, että tuote on huippulaatua, vaan myös kuluttajat on saatava uskomaan siihen, Kyläheiko selvitti.
Professorin mukaan yksi tapa saavuttaa kuluttaijen suosio on brandien rakentaminen, toinen on tuotteiden personalisointi ja pitkälle viety räätälöinti.
Riskit oltava kohdallaan
Rohkeudella ja luovuudella voi kansainvälisillä markkinoilla kasvaa jopa kotimaan liiketoimintaa suurempiin mittoihin, todisti toimitusjohtaja Christian Ramm-Schmidt Baltic Beverages Holdingista Elintarvikepäivän avajaisissa.
- Aina ei kannata tutkia liian tarkkaan oppikirjoja, vaan tehdä niin kuin hyvältä tuntuu. En näe mitään syytä sille, etteikö elintarviketeollisuus voisi lähteä viemään Suomea maailmankartalle vähän samaan malliin kuin it-yritykset ovat tehneet, hän totesi.
Ramm-Schmidtin mukaan tuotteiden vienti on hyvä askel eteenpäin, mutta todellisten brandien asemointi vaatii jatkuvaa läsnäoloa markkinoilla.
- Etabloituminen ulkomaille sisältää suurimman riskin, mutta myös suurimman potentiaalin. Riskin mitoitus on oltava kohdallaan: niin suurta riskiä ei kannata ottaa, että se keikauttaa koko yritystä, hän kertoi.
Ramm-Schmidt pitää kansainvälistymisen kriittisimpinä osa-alueina tuotekehitystä, markkinointia ja myyntiä. Kompastumista näihin voi estää, jos koti- ja ulkomaanmarkkinoilla on tiettyä kulttuurista tai maantieteellistä läheisyyttä.
BBH:n toimitusjohtajan mielestä suomalaisyritysten sijoittuminen Pohjoismaihin ja Itämeren ympärille on siten hyvin loogista kehitystä.
Menestys vaatii ennakkoluulottomuutta
Ramm-Schmidtin edustama BBH on yksi harvoista suomalaisen elintarvikealan tuhkimotarinoista maailmalla. Hartwallin ja ruotsalais-norjalaisen Pripps Ringnesin puoliksi omistama panimoyhtiö on onnistuneesti asemoitunut Venäjän, Ukrainan ja Baltian olutmarkkinoille.
- Hartwall teki BBH:ta perustettaessa ennakkoluulottoman päätöksen. Perheyhtiö ei ollut kovin hyvässä kunnossa, mutta mitoitti riskin oikein, Ramm-Schimidt selvitti.
BBH aloitti varovaisesti hankkimalla ensimmäiseksi omistukseensa Saku-tuotemerkin Virosta. Ramm-Schmidt korosti, että uuden panimoyhtiön kohdemarkkinolla oli olemassa myös selvä sosiaalinen tilaus laadukkaalle oluelle.
Nykyään BBH:n tuotantovolyymi on lähes 1,3 miljardia litraa eli melkein kolme kertaa enemmän kuin oluen kokonaiskulutus Suomessa. Yhdeksän olemassaolovuotensa aikana panimo on saavuttanut oluen markkinajohtajan aseman Venäjällä ja kilpailee kakkossijasta sekä Ukrainassa että Baltiassa.
FF-IA
5.5.2000
