Elintarvikeketjua opastettava muuntogeenisen ruuan säädöksistä
Suomessa myytävistä elintarvikkeista ei edelleenkään löytynyt yhtäkään merkintää geeniteknisesti muunnetusta (gm) raaka-aineesta, kun elintarvikevirasto sekä Länsi-, Etelä- ja Itä-Suomen läänien 25 kunnan elintarvikevalvojat tarkastivat kaikkiaan 405 tuotteen pakkausmerkinnät viime vuoden syys-joulukuussa.Tarkastukset tehtiin elintarvikevalmistajien, pakkaajien ja maahantuojien luona.
Tarkastajat kiinnittivät erityistä huomiota soijaa tai maissia sisältäviin elintarvikkeisiin. Iso elintarvikevalmistajat tietävät elintarvikeviraston erikoistutkija Leena Mannosen mukaan hyvin muuntogeenistä ruokaa koskevat merkintäsäännökset ja raaka-aineista löytyi analyysi- tai alkuperätodistukset.
Pienemmissä elintarvikeyrityksissä tietoa oli heikommin. Yritykset ja muut toimijat tarvitsevat opatusta gm-merkintälainsäädännöstä ja tarvittavista asiakirjoista, Mannonen summasi esitellessään tarkastuksen tuloksia Elintarvikepäivänä keskiviikkona Helsingissä.
Kotimaiset elintarvikeyritykset ovat selvästi karsineet maissin ja soijan käyttöä sen jälkeen, kun kasvien muuntogeeniset lajikkeet tulivat markkinoille. Soijaa, maissia tai niiden johdannaisia löytyi raaka-aineena 13 leipomotuotteesta, 8 lihatuotteesta, 5 eineksestä ja 2 makeisesta.
Valmistajista 52 prosentilla oli raaka-aineen myyjän analyysitodistus tai vakuutus siitä, ettei maissi tai soija ollut muuntogeenistä alkuperää. Kolmannes valmistajista tarjosi gm-merkinnöittä jättämisen perusteeksi oman olettamuksensa ja 17 prosentissa tapauksista maissi tai soija oli tuotteessa lisäaineena.
Tarkastuksen aikaan lisäaineiden ja aromien mahdollista gm-alkuperää ei tarvinnut merkitä pakkauksessa. Niitä koskeva asetus tuli voimaan huhtikuussa.
Suomi seuraa monikansallisten elintarvikejättien esimerkkiä
- Kotimainen elintarviketeollisuus välttää viimeiseen asti gm-merkintää ruokapakkauksessa. Kukaan valmistaja ei halua muuntogeenisyyden aiheuttamaa epäluuloa yksittäiselle tuotteelleen.
- Ehkä muuntogeenisiä raaka-aineita otettaisiin käyttöön, jos kokonainen elintarviketuotannon haara yhdessä päättäisi ottaa niitä käyttöön, Mannonen pohti.
Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Pekka Hämäläinen uskoo suomalaisten elintarvikeyritysten seuraavan gm-asiassa kansainvälisten suuryritysten siirtoja. Mitään kotimaista yhteishanketta ei tällä hetkellä ole suunnitteilla.
Hänen mielestään parasta olisi ollut, jos monikansalliset ruokajätit olisivat tuoneet merkittyä, muuntogeenistä ruokaa EU:n markkinoille heti, kun gm-raaka-aineet sallittiin.
Yhden prosentin gm-rajaa ei voida vielä valvoa
Lisä- ja aromiaineissa muuntogeenisyys on merkittävä aina, jos tuote sisältää piiruakaan gm-perimää tai -valkuaista. Raaka-aineissa toleranssiraja on yksi prosentti.
Niin ikään huhtikuussa voimaan tullutta yhden prosentin rajaa ei tällä hetkellä pystytä käytännössä valvomaan, koska tarpeeksi tarkkoja geenitestejä ei ole EU:ssa vielä hyväksytty.
Suomen tullilaboratorio on juuri lähtenyt mukaan EU-hankkeeseen, jossa testataan eri analyysimenetelmien käyttökelpoisuus. Tuloksia odotetaan vuoden loppuun mennessä. Siihen saakka käytössä on karkeampi testi, jolla voidaan todeta, että ruoka sisältää gm-raaka-ainetta, mutta ei sen pitoisuutta.
EU-lainsäädännön ulkopuolelle putoavat edelleen sellaiset ruuan raaka- tai lisäaineet, jotka on tuotettu muuntogeenisen kasvin tai mikrobin avulla, mutta joiden lopputuote ei sisällä gm-perimää tai -valkuaista.
Mannosen mukaan gm-kasvin siemenistä puristetut ruokaöljyt tai gm-mikrobin tuottama sitruunahappo ovat esimerkkejä aineista, joiden mahdollista muuntogeenistä alkuperää ei tarvitse merkitä. Käytännössä tällaisten aineiden merkintöjen valvonta olisi vaikeaa, koska muuntogeenisyydestä ei lopputuotteessa näy merkkiäkään.
- Ajatuksissa on, että huhtikuussa sallittu merkintä "Ei sisällä geenitekniikalla muunnettua..." sulkisi pois geenitekniikan pois valmistuksen kaikista vaiheista. Se koskisi myös apuaineita, jotka ovat osa tuotantoprosessia, mutteivät ilmene loppuelintarvikkeen ainesosaluettelossa, Mannonen kertoo.
Tänä vuonna EU:ssa on haettu lupaa kuudelle muuntogeeniselle elintarvikkeelle uuselintarvikelain nojalla. Lupaa hakee Isossa-Britanniassa kohulla markkinoilta poistunut gm-tomaattipuree, salaattisikuri, oleiinirikas soija, rikkakasvimyrkkyä sietävät maissi ja soija, hyönteisiä kestävä maissia sekä kahden gm-maissin risteytys.
Yksikään hakemus ei vielä ole edennyt käsittelyssä hyväksymisasteelle.
FF-IA
5.5.2000
