Halonen perää moraalisia ohjeita ihmisoikeuksien parantamiseksi
Presidentti Tarja Halonen katsoo, että ihmisoikeuksien kohentaminen vaatii entistä enemmän panostusta myös yrityksiltä, yhteisöiltä ja kansalaisilta.Presidentin mukaan valtioiden ja kansainvälisten yhteistyöelinten toiminta ei riitä toteuttamaan niitä yleismaailmallisia arvoja, joita ihmisoikeuksien edistäminen eri puolilla maailmaa vaatisi.
Halonen puhui torstai-iltana Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa tohtoripromootioon liittyvässä luentotilaisuudessa. Hänet vihitään perjantaina entisen opinahjonsa kunniatohtoriksi.
Presidentin ihmisoikeuksia käsitellyt luento keräsi yliopiston noin 300 hengen vetoiseen pieneen luentosaliin niin runsaasti kuulijoita, että tilaisuus jouduttiin siirtämään yliopiston vanhaan juhlasaliin.
Halonen käsitteli laajasti YK:n, EU:n, Euroopan neuvoston ja ETYJ:n roolia ihmisoikeuksien edistäjinä. Vaikka puheen pääpaino oli kansainvälisten organisaatioiden toiminnassa, luennoitsija itse painotti erityisesti tarvetta tuoda ihmisoikeusasioiden edistäminen enemmän ruohonjuuritasolle.
- Mikään hallitus ei voi yksin olla toimijana, vaan toimintapohjan pitää olla laajempi.
Halonen mainitsi esimerkkinä ihmisoikeuspolitiikan laajentamisesta yritysten ympäristökysymyksissä omaksumat keinot, joissa osin kuluttajien painostuksesta on ryhdytty käyttämään laajalti mm. ympäristöä säästäviä standardeja.
Myös kansalaiset voisivat päätöksillään vaikuttaa naisten, lasten, kulttuuristen vähemmistöjen ja muiden ihmisoikeusloukkauksista kärsivien ryhmien asemaan, Halonen sanoi.
Moraalikoodit voisivat nopeuttaa kehitystä
Halosen mukaan myöskään valtiot eivät ole riittävä toimija
kantamaan vastuuta ihmisoikeuspolitiikassa.
- Tähän asti on ajateltu, että valtiot ovat näissä kysymyksissä
vastuullisia. Minun mielestäni hallitus tai eduskunta eivät voi
olla yksityisen ihmisen puolesta edistyksellisiä.
Halosen mielestä lainsäädännön pohjalta etenevää ihmisoikeusasioiden ajamista voitaisiin nopeuttaa moraalikoodeilla, joita yritykset ja muut yksittäiset toimijat noudattaisivat.
Presidentti nosti esiin myös oman roolinsa esimerkkinä muille.
- Eduskunnan käsitellessä ihmisoikeusselontekoa nostettiin
esiin kysymys, pitäisikö presidentillä olla sellainen
"moraalikoodi", jonka mukaan hän menettelee.
Ihmisoikeudet ovat olleet ongelmana mm. presidenttien ulkomaanmatkoilla, joilla kauppasuhteiden kehittäminen on usein vahvasti esillä.
- Tästä voisi johtaa esimerkiksi sellaisen mallin, että eduskunta keskustellessaan ihmisoikeuksista lausuisi toivomuksen tai kannan sen suhteen, että pitää menetellä tietyissä asioissa tietyllä tavalla.
Halonen korosti, että vaikka malli ei olisi juridisesti sitova, se vaikuttaisi keskusteluun ja voisi nopeuttaa pelkkään lainsäädäntöön perustuvia prosesseja.
"Odotukset jatko-opinnoista loppuivat"
Halonen peräsi myös aktiivimpaa otetta tiedotusvälineiltä ja
yliopistotutkimukselta.
- Tiedeyhteisö voisi perehtyä syvemmin
ihmisoikeusloukkausten jokapäiväiseen arkeen, Halonen neuvoi
oman oikeustieteellisen tiedekuntansa tutkijoita ja
runsaslukuista opiskelijoiden joukkoa.
Halonen itse valmistui Helsingin yliopistosta oikeustieteen kandidaatiksi vuonna 1968. Hän vitsaili luennointikutsunsa johtuvan siitä, että tiedekunta on jo luopunut toivosta, että hän kykenisi jatkamaan opintojaan.
- Kun oma tiedekunta ehdottaa kunniatohtorin arvonimeä, asiantuntijapiireissä sanotaan, että silloin viimeistään tiedekunta lopettaa toivomisen väitöskirjan valmistumisesta.
Halonen esitelmöi Helsingin yliopiston edesmenneen professorin Erik Castrenin nimeä kantavassa luentosarjassa. Castren oli yli rajojen tunnustusta saanut pitkäaikainen kansainvälisen ja valtiosääntöoikeuden professori, joka teki mittavan elämäntyön juuri ihmisoikeuskysymysten parissa.
STT-IA
5.5.2000
