Yli sata miljoonaa lasta yhä ilman oppia
Toissa vuonna maailman lapsista 113 miljoonaa vietti yhä päivänsä jossain muualla kuin koulussa, kertoo YK-järjestöjen vastavalmistunut tilasto. Määrä on 14 miljoonaa pienempi kuin vuonna 1990.
Vuosikymmen sitten pidetyn kansainvälisen
koulutuskonferenssin tavoite oli kuitenkin paljon
kunnianhimoisempi: kaikille lapsille haluttiin turvata
peruskoulutus vuoteen 2000 mennessä.
Viime viikonvaihteessa
Senegalissa päättyneessä uudessa YK-konferenssissa saman
tavoitteen saavuttamiseen sovittiin optimisesti viisi vuotta
lisäaikaa.
Kuluneen vuosikymmenen aikana koulutus on lisääntynyt vain
jonkin verran väestönkasvua nopeammin ja köyhyyden tai
sodan koettelemissa maissa kouluun pääsevien osuus on jopa
pienentynyt. Vaikeimpina haasteina pidetään Aasian ja Afrikan
eteläosia.
Toisaalta osa kehitysmaista on onnistunut kohentamaan
huomattavasti koulutilastojaan. Esimerkiksi Malissa kouluun
pääsi toissa vuonna 40 prosenttia lapsista eli miltei kaksi
kertaa niin moni kuin vuosikymmen sitten. Ugandassa
koululaisten osuus nousi 53 prosentista 87 prosenttiin.
Lukutaitoisia jo yli kolme miljardia
Vaikka kouluttamattomien määrä ei ole romahtanut haaveiltua
vauhtia, koulutettujen lasten määrä väestönkasvun myötä
ampaissut ylöspäin. Koulua kävi 1998 jo 681 miljoonaa lasta.
1990 koululaisia oli 599 miljoonaa, joten vuosittain kouluun
pääsee keskimäärin kymmenen miljoonaa uutta lasta.
Heistä runsas puolet on tyttöjä. Ilman koulutusta jäävistä
lapsista liki 60 prosenttia on vielä tyttöjä.
Lukutaitoisia on maailmassa jo 3,3 miljardia eli yli kaksi kertaa
niin monta kuin vuonna 1970. Silti lukutaidottomia aikuisia on
yhä 880 miljoonaa.
Maakohtaiset tilastot tukevat uskoa siihen, että koulutus ja
etenkin naisten kouluttaminen auttaa hillitsemään myös
maapallon ylikansoitusta.
Maailman väekkäimmistä valtioista
väestönkasvunsa ovat saaneet parhaiten kuriin Bangladesh,
Kiina, Intia ja Indonesia, jotka ovat myös panostaneet
merkittävästi peruskoulutukseen, kertovat YK-järjestöjen
tiedot.
Myös muut pelätyn väestöräjähdyksen suuret riskimaat ovat
sekä lisänneet kansalaistensa koulutusta että saaneet
väestönkasvuaan hillittyä yli odotusten.
Kaikesta maailman peruskoulutuksesta 63 prosenttia
rahoitetaan valtioiden budjeteista. 35 prosenttia rahasta tulee
joko perheiltä tai järjestöiltä ja muilta yksityisiltä rahoittajilta.
Vain kaksi prosenttia koulutusmenoista kustannetaan
ulkomaisilla avustuksilla.
Selvityksen maailman perusopetuksen tilasta laativat Senegalin
Education for All -foorumia varten viisi YK-järjestöä Unesco,
Unicef, UNDP, UNFPA ja Maailmanpankki yhdessä. Siihen on
kerätty tiedot kaikkiaan 188 maasta.
STT-IA
5.5.2000
Kotimaa -sivulle
|