Alkuvuosi loi hyvän pohjan jäätelösesongille
Jäätelön sesonkikausi on alkanut lupaavasti tänä vuonna. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä jäätelönkulutus lisääntyi muutamalla prosentilla edellisvuoteen verrattuna ja nousi 12,5 miljoonaan litraan. Jos säät ovat suotuisat jäätelönmyynnin kannalta tärkeän alkukesän aikana, saattaa jäätelön kokonaiskulutus nousta viime vuoden 71,9 miljoonaa litraa suuremmaksi.
Henkeä kohti laskettuna jäätelöä kului viime vuonna lähes 14 litraa, millä tuloksella suomalaiset nousivat Euroopan jäätelönsyöntimestareiksi jopa ohi ruotsalaisten. Viime vuotta enemmän jäätelöä on ostettu vain vuonna 1995, jolloin kulutus nousi yli 72 miljoonaan litraan.
Suomessa käytetään vuosittain jäätelöön rahaa noin kaksi miljardia markkaa. Markkinoiden ykkösen Valiojäätelön markkinaosuus volyymissa laskettuna oli tämän vuoden alussa lähes 41 prosenttia ja kakkossijalla olevan Ingman Foodsin osuus nousi reiluun 36 prosenttiin.
Saarioisen Sun Icella, Unileverin GB Glacella ja jäätelöautosta käsin myytävällä Kotijäätelöllä oli alle kymmenen prosentin markkinaosuudet, ja pienimmät siivut jäätelökakusta saivat Raisio Yhtymä ja Kesko alle kahden prosentin osuuksilla.
Kesän trendi on ylenpalttisuus
Kesän sesonki merkitsee perinteisesti kymmenien uutuusjäätelöiden tulvaa markkinoille. Eri valmistajien jäätelöiden yhteinen piirre näyttää tänä vuonna olevan määrän ja maun ylenpalttisuus: jäätelöä on paljon, kuorrutukset paksuja ja erilaisia kastikemakuja riittää.
Tuotemarkkinointipäällikkö Marita Hanhineva Ingman Foodsilta toteaa, että runsaiden jäätelöiden trendi tulee maailmalta.
- Uutuuksista on nähtävissä, että nyt halutaan todella herkutella. Toisaalta jäätelömarkkinoilla vaikuttaa myös keveystrendi, hän huomauttaa.
Viime vuosina Ingman on kohdentanut tuotekehitystään erityisesti terveystietoisten kuluttajien suuntaan.
- Muutama vuosi sitten meiltä tuli markkinoille Tofu Ice -soijajäätelö, ja tänä vuonna maitohappobakteereja sisältävä Rela-jäätelö sekä rasvaton ja sokeriton vadelmajäädyke, Hanhineva listaa.
Ingmanin tunnetuimmat jäätelöbrandit ovat Kingis ja Jättis, jotka ovat olleet markkinoilla yli 20 vuotta. Kotipakkausten puolella perheyhtiö on vahvoilla premium-segmentissä, jossa sen markkinaosuus on 60 prosenttia.
Pari vuotta sitten lanseeratut Ingmanin Golden Premium -jäätelöt ovat saaneet hyvän vastaanoton, ja myös Ingmanin lisenssillä valmistama sveitsiläinen Mövenpick maistuu hyvin suomalaisille.
Valiojäätelön kivijalat ovat Pingviini ja Eskimo
Ingman on tuonut ensi kesää varten markkinoille kahdeksan uutta kappalejäätelöä, ja Valiojäätelöltä uutuuksia on tullut peräti 14. Markkinajohtajan vankan suosion kivijalka ovat vanhat ja vakaat perusbrandit kuten Pingviini ja Eskimo.
Eskimo-puikko on kappalemääräisesti maan ostetuin jäätelö: suomalaiset syövät niitä vuosittain yli 30 miljoonaa puikkoa. Pingviini puolestaan on tuuttisegmentin markkinajohtaja 34 prosentin osuudella arvosta laskettuna.
Pingviini ja Eskimo ovat selkeästi koko kansan jäätelöitä, ja niitä syödään vauvasta vaariin. Valiojäätelöltä kerrotaan, että tänä vuonna yhtiö satsaa myös nuorelle aikuisväestölle suunnattuihin Classic-puikkoihin, jotka edustavat puhdasoppista herkuttelulinjaa.
Myös aktiivisesti liikkuville nuorille suunnattujen välipalajäätelöiden kulutus on reippaassa kasvussa, ja Valiojäätelön valikoimaa kasvatetaan tässäkin segmentissä.
Pakkausten suosio nousee yhä
Suomalaisten jäätelönkulutus on viime vuosina painottunut yhä enemmän litrapakkauksiin ja usean kappalejäätelön monipakkauksiin. Viime vuonna litra- ja monipakkausten osuus jäätelöön kokonaismyynnistä oli lähes 60 prosenttia.
- Kuluttajien impulssiostoista kilpailee jäätelön kanssa moni muu tuoteryhmä. Kun jäätelöä on entistä enemmän tarjolla kotipakastimessakin, eivät ihmiset enää innostu ostamaan sitä kioskeista, pohtii johtaja Seppo Heiskanen Elintarviketeollisuusliitosta.
Hän huomauttaa, että toinen selvä kulutustrendi on kasvirasvajäätelöiden kulutuksen väheneminen. Viime vuonna niiden osuus kokonaismyynnistä oli 18 prosenttia.
Pysyvää suomalaisten jäätelönsyönnissä sen sijaan on sesongin painottuminen kesään, jolloin syödään 40 prosenttia koko vuoden jäätelölitroista.
Esimerkiksi viime vuoden kesäkuussa jäätelöä ostettiin yli kymmenen miljoonaa litraa eli lähes yhtä paljon kuin vuoden ensimmäisten kolmen kuukauden aikana yhteensä. Toinen pysyvä piirre suomalaisten jäätelönkulutuksessa näyttää olevan kotimaisten tuotteiden vankka suosio.
Tuonnin määrä on EU-jäsenyyden aikanakin pysytellyt suurinpiirtein samoissa lukemissa kuin ennen jäsenyyttä, eli noin kymmenessä miljoonassa jäätelölitrassa vuosittain.
FF-IA
5.5.2000
