Ylivelkaantuminen koettelee nuorten kotitalouksia
Ylivelkaisten kotitalouksien määrä on kasvanut selvästi laman jälkeen. Erityisen velkaantuneita ovat nuorten kotitaloudet.
Vuonna 1997 jo kolmannes kaikista ylivelkaantuneista oli
30-vuotiaita tai sitä nuorempia. Nuorten velkataakkaa ovat
lisänneet opintovelat sekä muut lainat. Syitä nuorten
velkaantumiseen ovat myös työmarkkinoiden epävakaisuus ja
työttömyys.
Matti Heikkilän ja Jouko Karjalaisen toimittamassa teoksessa
Köyhyys ja hyvinvointivaltion murros analysoidaan suomalaista
köyhyyttä sekä tarkastellaan syrjäytymisen torjuntatapoja.
Teoksen mukaan velkajärjestelylain avulla on ratkaistu kaikkein
raskaimmin laman kourissa velkaantuneiden ongelmia.
Huomattava osa ylivelkaantuneista on kuitenkin jäänyt
menettelyn ulkopuolelle.
Köyhiä enemmän kuin ennen lamaa
Heikkilän mukaan köyhiä on nyt enemmän kuin ennen lamaa,
jolloin koko väestöstä köyhiksi voitiin luokitella kaksi prosenttia.
Nyt köyhien määrä on tulojen perusteella neljä prosenttia.
Sosiaalisesti syrjäytyneiden määrä on 1990-luvulla kasvanut
noin 20 000 hengellä.
- Köyhimpiä ryhmiä Suomessa ovat nuoret, opiskelijat ja
yksinhuoltajat. Eläkeläiset ja lapsiperheet ovat nousseet tukien
ansiosta pahimmasta köyhyydestä, kertoo Heikkilä.
Teoksen mukaan osa kansalaisista on vaarassa jäädä laman
jälkeen pysyvään taloudelliseen ahdinkoon. Köyhyyttä lisäävät
mm. ylivelkaantuminen, työsuhteiden pätkittäisyys ja
sosiaaliturvan leikkaukset.
Kymmenen prosenttia toimeentulotuen varassa
Toimeentulotuen varassa elää noin kymmenen prosenttia
suomalaisista, mikä on Euroopan huipputasoa.
- Noin 60 ruokapankin ruokajonoja voi pitää
sosiaalipolitiikkamme avohaavana. Hyvinvointivaltio ei enää
pysty hoitamaan tehtäväänsä, Heikkilä toteaa.
Jouko Kajanojan teoksessa esittämien laskelmien mukaan
syrjäytyminen tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Yhden henkilön
koko työiän kestävä syrjäytyminen työelämästä aiheuttaa noin
kolmen miljoonan markan kansantulon menetyksen ja noin
kahden miljoonan markan menetyksen julkiselle taloudelle.
Kirjassa puhutaan uudenlaisesta luottoyhteiskunnasta, jossa
elämä ilman luottoa on tehty mahdottomaksi. Tähän sisältyy
suuri riski niille, jotka eivät pääse lainkaan luottomarkkinoille.
STT-IKK
5.5.2000
Kotimaa -sivulle
|